Soča

Sočan alkulähde on Šnitavuoren juurella Trentan laaksossa Julisilla Alpeilla. Lähteeltä lähtevää puroa on kuvattu Julisten Alppien kauneimmaksi puroksi. Sen varrella kasvaa monia vuoristokasveja, ja siellä esiintyy perhosista muun muassa harvinainen alppilaji Erebia styx ja uhanalainen isoapollo.[4][5] Lähteen vesi on juotavaa.[6]

Sočan pituus on 138 kilometriä. Siitä 96 kilometri on Slovenian ja 43 kilometriä Italian puolella. Joen alkulähde sijaitsee 876 metrin korkeudessa. Ylittäessään rajan Soča on 56 metriä merenpinnan yläpuolella. Joki siis laskee 820 metriä 96 kilometrin matkalla ja yhteensä 876 metriä 138 kilometrin matkalla.[1]

Sočan yläjuoksu virtaa Julisten Alppien itäosissa. Etelään päin virtaessaan Soča jatkaa lähinnä kalkkikivestä ja flyssistä muodostuneen Alppien esivuoriston ja edelleen kalkkivisen Krasin ylätasangon halki. Noin 28 kilometriä ennen joen suuta alkaa rannikkotasanko. Soča laskee Adrianmeren pohjoisimpaan osaan, ja sen suun ympärillä on rannikkokosteikkoja.[7]

Sočan reitin varrella sijaitsevat Bovecin, Kobaridin, Tolminin, Kanal ob Sočin, Nova Gorican ja Gorizian kaupungit. Sočan valuma-alue on 3 400 neliökilometrin laajuinen, ja sen tärkeimmät sivujoet ovat Koritnica, Tolminka, Idrijca ja Vipava Sloveniassa sekä Torre Italiassa.[8]

Kasvillisuutta Sočan rannoilla.

Soča ja Tolminin kaupunki.

Ranskalaisten rakentama Napoleonin silta Kobaridissä.

Sočan ylittävä silta tuhottu Isonzojoen taisteluissa.

Melontaa Sočassa.

Joesta käytettiin antiikin aikana nimiä Aesontius, Sontius ja Isontius. Sloveeninkielinen nimi Soča on lainattu latinalaisesta tai romaanisesta sanasta Sontius, jonka alkuperäinen muoto on luultavasti Aisontia. Sen taustalla on joko indoeurooppalaisen kantakielen Hei̯s, joka tarkoittaa nopeasti virtaavaa jokea, tai esiromaaninen ai̯s-, joka tarkoittaa vettä ja jokea.[9]

Sočassa toimii yhteensä viisi vesivoimalaa ja pumppuvoimalaitos. Ensimmäinen vesivoimala, Doblar 1, avattiin vuonna 1939 ja toinen, Plave 1, vuonna 1940. Vuonna 2002 rakennetut Plave 2 ja Doblar 2 voimalat olivat Slovenian historian suurin panostus uusiutuviin energialähteisiin[18]. Viides vesivoimala on Solkan.[19][20] Avče -niminen pumppuvoimalaitos valmistui vuonna 2010.[21]

Sočan sivujoen Vipavan lähellä käytiin 5. ja 6. syyskuuta 394 Frigiduksen taistelu. Taistelu käytiin Itä-Rooman keisari Theodosius I:n ja Länsi-Rooman valtakunnan keisarin Eugeniuksen välillä. Theodosiuksen armeija voitti taistelun, ja Itä-Rooma valloitti lopulta Länsi-Rooman valtakunnan. Keisari Eugenius vangittiin ja teloitettiin.[22]

Ensimmäisessä maailmansodassa Soča oli osa Italian rintamaa. Sen luona käydyissä kahdessatoista Isonzojoen taistelussa kaatui yli 300 000 itävaltalaista ja italialaista sotilasta. Taistelut kestivät toukokuusta 1915 marraskuuhun 1917. Joki tulvi niinä vuosina tavallista voimakkaammin toistuvien kaatosateiden vuoksi. Joki oli ennen maailmansotaa Itävalta-Unkarin puolella Italian rajan tuntumassa, mutta sodan jälkeen se jaettiin Jugoslavian ja Italian kesken.[23]

Sočaa on markkinoitu sen smaragdinvihreän värin perusteella ”smaragdin kauniina” ja sen on väitetty olevan yksi niistä harvoista joista, jotka säilyttävät tämän värin koko pituudeltaan.[24] Joki on myös innostanut runoilija Simon Gregorčičia kirjoittamaan tunnetuimman runonsa ”Soči” (”Sočaan”), jota pidetään slovenialaisen runouden mestariteoksena.[25]

Sočan varrella sijaitseva Bovec on markkinoinut itseään Slovenian extreme-urheilun pääkaupunkina. Melontaa alettiin harrastaa Bovecissa 1980-luvun puolivälissä. Melonta onkin suosittua Sočan monissa koskissa, ja Sočan melontakausi kestää maaliskuusta lokakuun loppuun.[26] Sočassa ovat harjoitelleet monet olympiamelojat. Sočassa voi harrastaa muutakin vesiurheilua, kuten koskenlaskua.[27][28] Sočaa ja sen sivujokea Koritnicaa pitkin kulkee yhteensä 50 kilometriä melontakelpoista reittiä, keskittyen joen yläjuoksuun. Sočan koskiluokitus kattaa kaikki tasot (I–V eli helpoista vain kokeneille). Suosituin osuus on kahdeksan kilometriä pitkä Srepenica Trnovo, jonka luokitus on II–III (vaikeahko ja vaikea). Alueella on 14 virallista pistettä, joissa joko noustaan tai poistutaan joesta.[29][30]

Alajuoksulla suositumpia harrastuksia ovat uiminen ja perhokalastus.[31]

Euroopan komissio antoi vuonna 2008 Sočalle erinomaisen matkailukohteen European Destinations of Excellence -tunnustuksen, minkä se sai ensimmäisenä kohteena Sloveniassa.[32] Palkinto myönnetään esimerkillisestä matkailuun liittyvästä työstä Euroopan unionin alueella, ja valinta tehdään jokaisessa osallistujamaassa pidettävän kilpailun perusteella.[33] Vuonna 2008 tunnustus annettiin matkailukohteille, jotka ”ovat säilyttäneet perinteensä ja välittäneet ne sukupolvelta toiselle”.[34]

Soča on osa Triglavin kansallispuistoa, joka on ainoa laatuaan Sloveniassa.[35] Kansallispuistosta kulkee myös vaellusreitti Sočan alkulähteeltä joenvartta pitkin kohti Bovecia. Reitti on kansallispuiston vanhin ja ensimmäinen vaellusreitti. Reitin pituus on 25 kilometriä ja reitillä näkee alueen luonnonkohteita ja kulttuuriperintöä.[36] Socan varrelta löytyy monia merkkejä ensimmäisen maailmansodan taisteluista, muun muassa asemapaikkoja. Kobaridissä on taisteluista kertova museo ja joen läheisyydessä kulkee noin viiden kilometrin pituinen ”Rauhan kävely” niminen reitti. Reitti kulkee Log pod Mangartomista etelään kohti Most na Sočia.[31]

Joen suu on suojeltu alue (ital. Riserva Naturale della Foce dell’Isonzo) ja suosittu turistikohde. Luonnonsuojelualue kattaa 2 400 hehtaaria. Joen suun ekosysteemiä on kuvattu ainutlaatuiseksi ja alueella elääkin lukuisia kasveja^selvennä ja eläimiä^selvennä. Alueella arvioidaan olevan noin 300 eri lintulajia. Alueelle on myös tuotu camarguenhevosia ylläpitämään alueen luonnollista ekosysteemiä.[37]

Sočan ylittävällä sillalla on kuvattu kohtaus vuoden 2008 Disney-elokuvaan Narnian tarinat: Prinssi Kaspian.[38]