Snuppy
Snuppy (Seoul National University puppy) on maailman ensimmäinen kloonattu koira. Rodultaan se on afgaaninvinttikoira, mutta sen kantanut emo oli labradorinnoutaja. Eteläkorealaiset tutkijat ilmoittivat kloonauksen onnistumisesta elokuussa 2005.
Kloonikoiran identtisyys vanhempansa kanssa varmistettiin geenitutkimuksella. Koe tehtiin Seoulissa samassa yliopistossa, jossa on aiemmin tehty kohuttuja ihmisen kloonialkioita.
Koiran kloonaamista on yritetty useita kertoja aikaisemminkin, mutta korealaisten yritys oli ensimmäinen terveen koiranpennun syntymään asti johtanut. Helppoa kloonin aikaansaaminen ei ollut nytkään, sillä alkioita siirrettiin keinoemoihin 1095. Narttukoiria oli kaikkiaan 123, mutta siirretyistä munasoluista raskauteen johti vain kolme. Yksi raskaus päättyi keskenmenoon ja elävänä syntyi kaksi pentua. Molemmat olivat syntyessään terveitä, mutta myöhemmin toinen kärsi ensin hengitysongelmista ja kuoli vain 21 päivän ikäisenä keuhkokuumeeseen. Ruumiinavauksessa siinä ei havaittu mitään rakenteellista vikaa. Näin ollen kloonauksen tehokkuus oli vain 1,6%.
Klooni tehtiin ottamalla afgaanivinttikoirauroksen korvasta otetuista soluista tuma ja istuttamalla ne narttukoirasta otettuihin lähes kypsiin munasoluihin. Näistä oli ensin poistettu solujen alkuperäinen tuma. Yhdistelmäsoluja pidettiin vielä muutama tunti sopivissa oloissa ja seurattiin, että tuma todella asettui soluun toimivaksi osaksi. Vasta tällaiset solut istutettiin emokoirien kohtuun.
Vastaavalla tumansiirtotekniikalla on aiemmin kloonattu Dolly-lammas. Lisäksi on kloonattu hiiriä, lehmiä, vuohia, sikoja, kaneja, kissoja, muuli, hevonen ja rottia. Koira poikkeaa monista muista nisäkkäistä munasolujen valmistumisajan ja - paikan suhteen eikä toistaiseksi ole onnistuttu kehittämään keinoa kasvattaa kypsiä munasoluja laboratoriossa. Siksi korealaiskokeessa otettiin koiranaarailta liki kypsät munasolut huuhtomalla niiden munajohtimista.
Koiran kloonauksesta ei oikeastaan ole suoranaista hyötyä, mutta teknisenä suorituksena se on merkittävä. Harvinaisten lajien säilyttämiseen se periaatteessa soveltuu. Eri koirarotujen ominaisuuksien kehittymisen tutkimiseen siitä voidaan myös saada apua. Teknisten ongelmien vuoksi kloonatuista koirista ei ainakaan vielä saada apua esimerkiksi ihmisten sairauksien tutkimiseen; hiirten kloonaaminen ja kasvattaminen on helpompaa ja nopeampaa.