Snorri Hjartarson
Snorri Hjartarson (22. huhtikuuta 1906 Borgarfjörður, Islanti – 27. joulukuuta 1986 Reykjavík, Islanti) oli islantilainen runoilija. Hän oli merkittävimpiä toisen maailmansodan jälkeisen ajan islantilaisia lyyrikoita. Hän työskenteli Reykjavíkin kaupunginkirjaston ylikirjastonhoitajana 1943–1966. [1][2]
Snorri Hjartarson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. huhtikuuta 1906 Borgarfjörður, Islanti |
Kuollut | 27. joulukuuta 1986 (80 vuotta) Reykjavík, Islanti |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | islanti |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Snorri luopui uransa loppuvaiheessa sidotusta mitasta, ja samalla runojen sävy muuttui tummemmaksi.[1]
Palkinnot ja tunnustukset
- 1981 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto kokoelmasta Hauströkkrið yfir mér (1979).
Suomennettuja runoja
- Lähde[3]
- Runoja antologiassa Ja tunturin takaa kuulet –: Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa, suom. ja toim. Maj-Lis Holmberg, Espoo: Weilin + Göös 1977 ISBN 951-35-1521-4
- Gnitaheiði-nummella
- Ilta
- Kenties; myös antologiassa: Tämän runon haluaisin kuulla 2, Helsinki: Tammi 1987 ISBN 951-30-6580-4
- Kuulin heidän lähestyvän; myös antologiassa: Minä olen sukua hevosille, toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, Helsinki: Otava 1996 ISBN 951-1-14413-8
- Laulu
- Laulujen alkukoti
- Maisema
- Matka
- Pyhäinkuva
- Syysmetsässä
- Talo Roomassa
- Teräsmetsä
- Tiivistelmiä
- Runoja julkaisussa Parnasso, 1982; nro 6, suom. Maj-Lis Holmberg
- Ajautunutta
- Erämaata
- Jälleennäkeminen
- Kalvakkuuttta
- Muisto
- Rauha
- Taivaanvuohi
- Valaanniemellä
- Valkeat pilvet
- Putoilevat lehdet, suom. Maj-Lis Holmberg antologiassa: Parantava runo, Helsinki: Tammi, 1982
Lähteet
- Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Snorri Hjartarson”, Otavan kirjallisuustieto, s. 719. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- Snorri Hjartarson gardur.is. Viitattu 14.11.2021. (islanniksi)
- Snorri Hjartarson, Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 3.9.2021, viitattu 21.9.2021
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.