Smash ASEM

Kutsun Smash ASEM -mielenosoitukseen – ASEMin edustamaa kansainvälistä järjestystä "murskaamaan" (englanniksi smash) – esitti niin sanottu Dongzhou koalitio, joka ilmoitti yhteystiedoikseen helsinkiläisen Anarkistisen Toiminnan sähköpostiosoitteen.[12] Dongzhoulla viitattiin eteläkiinalaiseen rannikkokylään, jonka asukkaat ottivat yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa joulukuussa 2005. Kutsussa kerrottiin muun muassa Kiinan kansantasavallan, Burman ja Vietnamin ihmisoikeusloukkauksista ja väitettiin, etteivät nämä kiinnosta Euroopan unionin johtoa, koska ihmisoikeuksia ei ollut otettu kokouksen asialistalle.[12] Jälkikäteen ilmoitettiin, ettei Dongzhou koalitio ollut anarkistinen, vaan tilapäinen epämuodollinen ryhmä, joka oli avoin niille, jotka "yhtyivät mielenosoituksen julistukseen ja jotka sitoutuivat olemaan tuomatta paikalle puoluepoliittisia tunnuksia".[13]

Suurin huomio mielenosoituskutsussa kohdistui sen viimeiseen kappaleeseen, jossa puhuttiin "sekasorron" tuomisesta Helsingin kaduille. Kutsun englanninkielisessä versiossa käytettiin sanaa "disorder"[14] ja ruotsinkielisessä sanaa "kaos"[15]. Myös poliisi perusteli mittavia turvatoimiaan juuri aikeilla aiheuttaa sekasortoa.[16] Kappale kokonaisuudessaan kuului:

»Kansainvälisen moninkeskeisen systeemin ylläpitäminen käy yhä vaikeammaksi. Eri puolilla Kiinaa pienviljelijät ja hikipajojen työläiset mellakoivat lähes päivittäin. Vähintä mitä me yhdessä voimme tehdä heidän tukemisekseen on tuoda edes hieman sekasortoa myös Helsingin kaduille.[12]»

Tapahtuneen jälkeen järjestäjät täsmensivät, että sekasorto voidaan ymmärtää lentävien pullojen lisäksi huono-osaisten ongelmien tuomisena julkisuuteen, jolloin näistä tulee myös johtajien ongelmia. Järjestäjät ilmoittivat luottaneensa osanottajien harkintakykyyn käytettävien toimintatapojen suhteen.[13]

Poliisirengas Helsingin postitalon luona

Mielenosoituksen järjestäjät täsmensivät motiivejaan "Me haluamme kaiken!" -tiedotteessa, jota jaettiin esimerkiksi aiemmin lauantaina 9. syyskuuta pidetyssä Helsinki 2006 -verkoston järjestämässä mielenosoituksessa. Tiedotteessa ei puhuttu sekasorron aiheuttamisesta, vaan siinä lähinnä kritisoitiin Euroopan unionia, Kiinan kansantasavaltaa ja näiden liittolaisiksi Suomessa miellettyjä. Osansa sai myös rauhanomaisuutta ja yhteistyötä poliisin kanssa korostanut Helsinki 2006 -verkosto. Tiedotteen laatijat (Dongzhou koalitio) julistivat tukijoillaan olevan "enemmän yhteistä Kiinassa päivittäin mellakoivien pienviljelijöiden ja hikipajojen työläisten kanssa kuin vallanpitäjien kanssa, tai heidän kanssaan jotka kahlitsevat protestinsa raameihin joissa vallanpitäjät pitävät niitä vaarattomina".[17]

Mielenosoituksesta tehtiin edellisenä päivänä kokoontumislain 7 §:n vaatima ilmoitus, jossa kerrottiin marssin suunniteltu reitti Kiasmalta Messukeskukselle.[2][18] Poliisi ilmoitti neuvotelleensa perjantaina järjestäjien kanssa[19] ja järjestäjien mukaan neuvotteluja käytiin mielenosoituksen ilmoittajan kanssa myös lauantaina Kiasman edustalla.[13] Poliisi totesi jälkeenpäin, ettei tehty ilmoitus ollut asianmukainen.^lähde? Puutteena nähtiin, ettei ilmoituksen tekijä ollut tapahtuman virallinen järjestäjä eikä kulkueen reitti myöskään sopinut poliisille.[20] Järjestäjät kertoivat kieltäytyneensä poliisin perjantaina esittämistä neuvotteluista "edustajien" välillä, koska he eivät uskoneet edustajien voivan neuvotella kaikkien järjestäjien puolesta. Poliisi ei myöskään ilmoittanut vaihtoehtoista reittiä, josta olisi voitu neuvotella kaikkien järjestäjien kesken.[13]

Poliisi otti illan aikana kiinni 136 ihmistä, joista Helsingin Sanomien mukaan 20 päätettiin sunnuntaina pidättää.[24] Rikosylitarkastaja Jouko Salon mukaan pidätettyjä oli maanantaiaamuna vielä 31. Suurin osa pidätetyistä kuitenkin vapautettiin iltaan mennessä ja viimeinenkin tiistaiaamuna.[27] Kiinni otettujen joukossa oli suomalaisten lisäksi joitakin ulkomaalaisia.[16]

Poliisi vei mielenosoituksesta yöksi putkaan esimerkiksi vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetun Paavo Arhinmäen ja vihreiden entisen kansanedustajan Ville Komsin.[28] Omien sanojensa mukaan kumpikaan ei ollut aikonut osallistua varsinaiseen mielenosoitukseen. Arhinmäki otettiin kiinni vasta hänen päästyään pois saarrosta ollessaan kuvaamassa mellakkapoliisin toimintaa kamerakännykällä Vanhan ylioppilastalon edessä.[29] Komsi puolestaan otettiin kiinni yhdessä Suomen Kuvalehdelle työskennelleen kuvaajan kanssa viimeisinä saarron sisälle jääneinä klo 21.20, kun he eivät totelleet poliisin poistumiskäskyä.[23][21]

Tiistaina 12. syyskuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa poliisiylijohtaja Markku Salminen kertoi saaneensa kuulla suojelupoliisilta torstaina 7. syyskuuta, että oli syytä olettaa mielenosoituksen muuttuvan mellakaksi. Tämän jälkeen päätettiin Salmisen mukaan toimia "etupainotteisesti" ja poliisin vahvuutta lisättiin vielä sadalla.^lähde? Saartoa perusteltiin muun muassa sillä, että "väkivaltaiseksi arvioidun mielenosoituskulkueen liikkuminen kaupungin keskustassa olisi saattanut vaarantaa kaupunkilaisten turvallisuutta ja aiheuttaa vahinkoa omaisuudelle."[25]

Viranomaiset ilmoittivat aluksi tallentavansa kaikkien tiedot rekistereihinsä,[16] mutta myöhemmin tarkennettiin, että tarpeeton aines heitetään pois.^lähde? Rajavartiolaitos kuvasi videolle myös saartorenkaan ulkopuolella ollutta yleisöä.[31]

Helsingin apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku perusteli poliisin toimintaa saarron jälkeen piiritetyiksi joutuneiden ”astaloilla”, viitaten ilmeisesti poliisin valokuvaan, joka sisälsi neljä metalliputkea, mattoveitsen, spraykannun, pesäpallomailan ja ketjuja.^lähde? Dongzhou-koalitio kommentoi väitteitä astaloista mellakkayrityksen todisteina toteamalla: ”Käsityksemme mukaan tällainen arsenaali ei riitä mellakan järjestämiseen.”[13]

Helmikuussa 2007 Helsingin poliisi ilmoitti epäilevänsä 86:aa Smash ASEMissa kiinniotettua rikoksista, joiksi lueteltiin virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, väkivaltainen mellakka, laiton naamioituminen, niskoittelu poliisia vastaan, ampuma-aserikos ja haitanteko virkamiehelle. Rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan epäiltyjen joukossa oli aktivistien lisäksi "kaikenlaista hengailijaa".[10] Rikostutkintaa pidettiin poikkeuksellisen laajana. Esimerkiksi poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja ei muistanut uraltaan vastaavaa tapausta.[44]

Toukokuussa 2007 syyttäjä nosti syytteet 86 henkilöä vastaan, joista kahdeksan on myöntänyt syytteet. Syytteet vastaavat poliisin epäilyjä ja vaihtelevat yksittäisestä ampuma-aserikoksesta, useasta väkivaltaisesta mellakasta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta lievempiin kuten haitantekoon virkamiehelle, laittomaan naamioitumiseen ja niskoitteluun poliisia vastaan.[11]

Suomalaisittain laaja oikeudenistunto pidettiin joulukuun 2007 alussa (tuomiot julkistettiin 17.12.2007 kl 13[45]), jossa Helsingin käräjäoikeus antoi enimmillään puolen vuoden ehdolliset vankeustuomiot 16 vastaajalle. Sakkoja sai 42 vastaajaa, 2 jätettiin rangaistuksetta ja 14 vastaajan syytteet hylättiin. Lisäksi alkuperäisistä 86 syytetystä 12 jätettiin haastamatta oikeuteen.

Ehdolliset rangaistukset tulivat väkivaltaiseen mellakkaan osallistumista tai virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, jollaiseksi laskettiin muun muassa pullojen heittely. Kaikkiaan väkivaltaisesta mellakasta tuomittiin 22, mutta alaikäiset selvisivät sakkorangaistuksilla. Lopuille sakot puolestaan tulivat haitanteosta virkamiehille ja niskoittelusta poliisia vastaan, kuten poliisin antaman poistumiskäskyn tottelematta jättämisestä. Poliisia vastaan oli niskoitellut muun muassa entinen vihreiden kansanedustaja Ville Komsi ja Suomen Kuvalehden valokuvaaja Markus Pentikäinen, joka oli myös toinen niistä, joiden oikeus katsoi niskoitelleen, mutta jätti rangaistukseen tuomitsematta.[46][47]

Suomen Kuvalehden toimittaja Markus Pentikäinen valitti toimittajansa tuomiosta hovioikeuteen.[48] Hovioikeus ei kuitenkaan pitänyt tarpeellisena muuttaa käräjäoikeuden tuomiota eikä hovioikeuden päätös saanut korkeimmasta oikeudesta valituslupaa. Pentikäinen vei tapauksen edelleen Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen, jonka mukaan valokuvaajan pidättäminen ei rikkonut sananvapautta äänestysratkaisussa 5—2. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto teki saman ratkaisun äänin 13—4.[49][50][51][52]

Perjantai-iltapäivään 22. syyskuuta 2006 mennessä eduskunnan oikeusasiamiehelle toimitettiin 53 kantelua poliisin toiminnasta Smash Asem -mielenosoituksessa. Kanteluiden määrä voi olla lajissaan Suomen ennätys.[53] Poliisien toiminnan tutkintaa vaikeutti se, että epäiltyjen poliisien tunnistaminen oli vaikeaa, koska paikalla oli poliiseja ympäri Suomea eikä mellakka-varusteissa ollut yksilöiviä tunnusmerkkejä.[54]

Maaliskuussa 2007 kihlakunnansyyttäjä käynnisti esitutkinnan kahdesta kiinniotosta epäillen poliiseja pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Esitutkinta eteni kahden poliisin osalta syytteeksi.[55] Helsingin käräjäoikeuden 31. maaliskuuta 2008 antamassa päätöksessä hylättiin syytteet pahoinpitelystä ja virka-aseman väärinkäytöstä.[56]