Sm2

Ulospäin näkyvin ero Sm1- ja Sm2-yksiköiden välillä on se, että Sm1:ssä on kyljissä aaltopeltiä muistuttavat "rypyt", eli rakennetta tukevat pokkaukset. Myös tuuletuslaitteiden ritilät ovat katossa eri korkeudella. Sm1- ja Sm2-yksiköitä voi kytkeä yhteen myös keskenään enintään kuuden yksikön (12 vaunun) junaksi, mutta käytännössä laiturien pituus rajoittaa määrän viiteen. Täyttä kuuden yksikön junaa käytetään kuitenkin siirtoajoissa Ilmalan varikolta Helsingin päärautatieasemalle. Sm2-junien huippunopeus on 120 kilometriä tunnissa. Junan kori on Sm1:stä poiketen kevyempää alumiinia. Telit ja jousitus ovat Sm1:tä paremmat, mikä tuntuu tasaisempana matkantekona.

Yhteen Sm2-junayksikköön kuuluu kaksi vaunua. Sm2 on varsinaisesti junayksikön moottorivaunun tyyppimerkintä. Junayksikön toista vaunua kutsutaan ohjausvaunuksi ja sen tyyppimerkintä on Eioc. Sekä moottori- että ohjausvaunussa on ohjaamo, joten junaa voidaan kääntämättä ajaa kumpaan suuntaan tahansa, mikä on paikallisliikenteessä suuri etu veturivetoisiin juniin verrattuna.

Liukkailla keleillä liikkeellelähtöä haittaa hiekoituslaitteiden puuttuminen. Tämän takia junien on ollut etenkin syksyisin toisinaan hankalaa pysyä lähiliikenteen tiukoissa aikatauluissa. Uudempia sähkömoottorijunia huomattavasti pienempi huippunopeus estää myös junien käytön esimerkiksi R-linjan liikennöinnissä, sillä kiihtyvyys ja nopeus eivät riitä aikataulussa pysymiseen.

Sarjan yleisin lempinimi on Sami, mutta joskus myös Sakari-Matti. Sarjan yksiköillä on omat yksilönumerot, joista nämä voidaan tunnistaa. Numerot ovat kohonumeroina junan molemmissa päissä ohjaamon sivuikkunoiden alapuolella ja lisäksi maalattuina junan helmaan. Numerot ovat 6051/6251–6100/6300 (Sm2-vaunun numero / Eioc-ohjausvaunun numero).

Saneeratun Sm2-junan matkustamo.

Sm2-sarja saneerattiin vuosina 2002–2011 VR:n Hyvinkään konepajalla. Saneerauksessa junat purettiin lähes kokonaan ja uudelleenrakennettiin. Vain tekniikka ja runko säilyivät. Kaikkien yksiköiden sisusta ja penkit uudistettiin kokonaan, ja lisäksi junat maalattiin VR:n silloisen yritysilmeen mukaisesti punavalkoisiksi. Nykyään kaikki Sm2-yksiköt on saneerattu, viimeisen eli rungon 6056/6256 valmistuttua vuoden 2010 lopussa.[1]

Syksyllä 2013 VR solmi yhteistyösopimuksen ulkomainontayritys JCDecaux’n kanssa, jolloin muutamien Sm2-junien kyljet mainosteipattiin vuoden 2014 ajaksi. Teipatut junayksiköt olivat 6056/6256 (Oululainen), 6059/6259 (Danone), 6061/6261 (Isku) sekä 6097/6297 ja 6099/6299 (Viking Line). Ensimmäisenä teipattuun yksikköön 6061/6261 vaihdettiin teippauksen yhteydessä istuinten verhoilut sekä lattiamatot. Lisäksi yksikkö maalattiin teippausta varten muista poiketen kokovalkoiseksi, joten mainoskampanjan loputtua juna sai ensimmäisenä Sm2-yksikkönä VR:n uuden yritysilmeen mukaisen vihreävalkoisen värityksen.

Vihreävalkoisen värityksen saanut yksikkö, Sm2 6061 Inginmaalla Kouvolassa vuonna 2019.

Vuonna 2020 aloitettiin liikenteeseen jäävien Sm2-junien uudistaminen. Uudistuksessa junien sisätilat uusitaan ja junat saavat vihreän värityksen.[2] Vuonna 2020 yksiköt 6069/6269, 6071/6271, 6074/6274, 6081/6281, 6085/6285, 6086/6286, 6087/6287 ja 6088/6288 saivat vihreän värityksen.[3][4] Vuonna 2021 vihreän värityksen saivat yksiköt 6051/6251, 6055/6255, 6056/6256, 6059/6259, 6060/6260, 6064/6264, 6077/6277, 6093/6293, 6094/6294 ja 6100/6300.[5][6][7] Vuonna 2022 vihreän värityksen saivat yksiköt 6062/6262, 6065/6265, 6066/6266, 6067/6267, 6072/6272, 6078/6278, 6079/6279, 6083/6283, 6097/6297 ja 6098/6298[8][9][10][11]. Vuonna 2023 vihreän värityksen sai yksikkö 6096/6296.[12] Lisäksi ainoa jo ennestään vihreä yksikkö, 6061/6261, uudistettiin muiden lailla.

Vuoden 2017 kesällä Sm2-junia käytettiin viidellä taajamajunareitillä: Lahden ja Riihimäen välillä, Lahden ja Kouvolan välillä, Kouvolan ja Kotkan sataman välillä, Riihimäen ja Helsingin välillä, ja Riihimäen ja Tampereen välillä. Väleillä Lahti-Riihimäki, Lahti-Kouvola, Kouvola-Kotkan satama, Riihimäki-Tampere käytettiin yhtä yksikköä (paitsi 4 kertaa vuorokaudessa kulkevissa Z-junissa Helsingistä Kouvolaan, joissa 2 tai 3 yksikköä). Riihimäen ja Helsingin välillä käytettiin neljää yksikköä. Loppuvuodesta 2019 alkaen Sm2-junia on käytetty lisäksi Tampereen seudun lähiliikenteen M-junissa Nokian ja Toijalan välillä[13].

Vuonna 2023 junia käytetään Tampereen M-junien lisäksi ruuhka-ajan R-junissa, T-junissa, G-junissa, Helsingin ja Kouvolan välisissä Z-junissa sekä Lahden, Kouvolan ja Kotkan sataman välisissä O-junissa.[14] Sm2-junia on liikenteessä 36 yksikköä, joiden lisäksi kolme junaa on varaosalähteenä.[8]

Sm2-paikallisjuna Kotkan sataman asemalla.

Sm1-junien hylkäykset alkoivat vuonna 2009, ja sarja poistettiin kokonaan käytöstä huhtikuussa 2016, kun toisen tilaussarjan Sm5-junia (FLIRT) oli tullut tarpeeksi liikenteeseen.[15] Koska Sm5-junien tilaus päätettiin kasvattaa lopulta 81 junayksikköön, Sm2-sarja voidaan poistaa liikenteestä Sm1-sarjan jälkeen ainakin osittain. HSL:n tavoitteena on ollut poistaa Sm2-sarja kokonaan pää- ja rantaradan HSL-liikenteestä viimeisen Sm5-yksikön tultua liikenteeseen kesällä 2017.[16][17] Tämän jälkeen tarvittavaa määrää jäljellä olevia Sm2-yksiköitä käytetään ruuhka-ajan D-juniin, jotka ajetaan kesäkuusta 2017 alkaen Sm2-kalustolla, koska veturivetoinen Eil-kalusto tarvitsee enemmän henkilökuntaa sekä yöaikaan kulkeviin T-juniin. Mahdollisesti myös Kouvolan veturivetoiset, Kouvolaan jatkavat Eil-kalustoiset Z-junat ajetaan kesäkuusta lähtien Sm2-kalustolla. Maaliskuussa 2016 osa pääkaupunkiseudun liikenteen Sm2-yksiköistä siirrettiin jo liikennöimään Riihimäki–Lahti–Kotka-taajamajunareitille ja tammikuusta 2017 alkaen myös yksi vuoropari Riihimäeltä Tampereelle on ajettu Sm2-kalustolla, mutta näillä reiteillä on kerrallaan korkeintaan viisi yksikköä liikenteessä.[15] Mikäli kaikki Eil-junat korvataan Sm2-kalustolla, saattaa suurin osa Sm2:ista olla käytössä vielä 2020-luvullakin. Ensimmäistenkin Sm2-yksiköiden romutus ajoittunee 2020-luvulle, koska tällä hetkellä on voimassa liikenneministeriön asettama romutuskielto.

HSL ilmoitti 8. kesäkuuta 2017, että viimeisetkin HSL-alueen Sm2-lähijunat vaihtuvat FLIRT-kalustoon 19. kesäkuuta 2017 alkaen, jolloin Sm2-yksiköt siirtyvät muihin tehtäviin.[18]

VR on ilmoittanut suunnitelevansa uuden matalalattiaisen taajamajunakaluston tilaamista, jonka tarkoituksena olisi korvata Sm2-junat. VR on ehdottanut uusien junien mahdollisesti olevan kaksikerroksisia ja huippunopeudeltaan jopa 200 km/h. VR:n tavoitteena olisi saada uusi kalusto liikennöimään 2024 alkaen Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä.[19]

Tammikuussa 2022 uutisoitiin VR:n neuvottelevan Sm2-junien myymisestä Turun seudulle lähijuniksi. Kauppa koskisi 14 liikenteestä poistettua yksikköä.[20] Ostaja aikoo kunnostaa junat ja uusia niiden tekniikan.[21]

Syyskuussa 2022 VR ilmoitti Sm2-junien myymisestä Suomen Lähijunat Oy:lle. Kauppa koskee 11 liikenteestä poistettua yksikköä.[22]

• Sm1
• Helsingin seudun lähijunaliikenne
• Tampereen seudun lähijunaliikenne
• Riihimäki–Lahti-lähijunaliikenne
• Lahti–Kouvola–Kotka-lähijunaliikenne

• Eonsuu, Honkanen, Pölhö: Suomen veturit osa 2. Moottorikalusto. Elokuvan Maailma ay, 1995. ISBN 952-5060-02-0.
• Pölhö, Eljas & Pykälä-Aho, Mia: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto / Finnish Motive Power 1.1.1996. , 1996. ISBN 91-7266-133-X. Suomi/Englanti
• Suomen raitiotieseura: VR-Lähiliikennekalusto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Sähköjuna tulee Suomeen Elävä Arkisto Yleisradio^{[vanhentunut linkki]}
• Eil-vaunujen korvaaminen Sm2-kalustolla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sm2 Wikimedia Commonsissa

• Seisake.netin artikkeli Sm2:sta
• Suomen raitiotieseura: VR-Lähiliikennekalusto (Arkistoitu – Internet Archive)