Sm1

Sähkömoottorijunayksikkö Sm1 on vanhinta VR:n paikallisjunakalustoa. Sitä valmistettiin 50 yksikköä vuosina 1968–1973 Valmetin Tampereen lentokonetehtaalla[1]. Sm1 alkoi ensimmäisenä suomalaisena sähköjunana liikennöidä HelsinkiKirkkonummi-välillä 26. tammikuuta 1969, jolloin käytössä oli viisi junaa.[2][3] Kaluston käyttö kaupallisessa liikenteessä päättyi 9. huhtikuuta 2016.[4]

Sm1
Sm1-junayksikön ohjausvaunun pääty. Huomaa Sm1-tyypille ominaiset korin "jäykistevekit" vaunun kyljessä.
Sm1-junayksikön ohjausvaunun pääty. Huomaa Sm1-tyypille ominaiset korin "jäykistevekit" vaunun kyljessä.
Perustiedot
Tyyppi sähkömoottorijuna
Liikennöitsijä VR-Yhtymä
Valmistaja Valmet, Strömberg
Lukumäärä 50
Valmistusvuodet 1968–1973
Peruskorjattu 1994–2000
Liikenteessä 0
Hylätty 50
Romutettu 48
Museoitu 0 (toistaiseksi)
Numerointi 6001/62016050/6250
Istumapaikkoja 191
Lempinimi Sami
Sakari-Matti
Tekniset tiedot
Huippunopeus 120 km/h
Paino 97 t
Pituus 53 250 mm
Vaunujen lukumäärä 2 kpl
Leveys 3 200 mm
Korkeus 3 900 mm
Pyörästö Bo'Bo' + 2'2'
Pyörästön pituus 2 700 + 18 800 mm
Suurin akselipaino 18,8 t
Pyörän halkaisija 920 mm
Moottori 4 × Strömberg GHAU/H 7226
Moottorin teho
  tuntiteho 860 kW
Saneerattu Sm1-junayksikkö sisältä.
Saneerattu Sm1-junayksikkö sisältä.

Tekniikka

Sm1 on teknisesti lähes samanlainen kuin uudempi Sm2, joskin siinä on muutamia eroja, kuten teräsrunko, teräsjouset ja kyljissä olevat rakennetta tukevat pokkaukset.[1] Sm1- ja Sm2-yksiköitä voi kytkeä yhteen myös keskenään enintään kuuden yksikön (12 vaunun) junaksi, mutta käytännössä laiturien pituus rajoittaa määrän viiteen. Täyttä kuuden yksikön junaa käytetään kuitenkin Ilmalan varikon ja Helsingin päärautatieaseman välisissä siirtoajoissa.

Yhteen Sm1-junayksikköön kuuluu kaksi vaunua[2]. Sm1 on varsinaisesti junayksikön moottorivaunun tyyppimerkintä. Junayksikön toinen vaunu on moottoriton ohjausvaunu, ja sen tyyppimerkintä on Eio[1]. Ennen saneerausta vaunujen 62416250 tyyppimerkintä oli Eiob[2]. Sekä moottori- että ohjausvaunussa on ohjaamo, joten junaa voidaan kääntämättä ajaa kumpaan suuntaan tahansa, mikä on paikallisliikenteessä suuri etu veturivetoisiin juniin verrattuna.

Sm1:n huippunopeus on 120 kilometriä tunnissa. Junalla ei voidakaan ajaa esimerkiksi R-linjaa, koska hitaan kiihtyvyyden ja nopeuden vuoksi aikataulussa ei pysyttäisi. Junan kori on terästä, ja siinä on SIG-telit, joiden ajo-ominaisuudet eivät ole erityisen hyvät. Tämä ilmenee junan kulkiessa tärisevänä ja heiluvana kyytinä. Talvella junassa on ollut lähinnä paineilmalaitteiden jäätymisongelmia. Liukkailla keleillä liikkeellelähtöä haittaa hiekoituslaitteiden puuttuminen. Tämän takia junien on ollut etenkin syksyisin toisinaan hankalaa pysyä lähiliikenteen tiukoissa aikatauluissa.

Sarjan yleisin lempinimi on Sami, mutta joskus myös Sakari-Matti[2]. Sarjan yksiköillä on omat yksilönumerot. Numerot ovat kohonumeroina junan molemmissa päissä ohjaamon sivuikkunoiden alapuolella sekä maalattuna junan helmaan. Numerot ovat 6001/62016050/6250 (Sm1-vaunun numero / ohjausvaunun numero).[5]

Saneeraus

Kaikki Sm1-yksiköt on saneerattu 1990-luvulla, ja ne ovat siten VR:n silloisissa punavalkoisissa väreissä. Ensimmäinen, vuonna 1994 saneerattu yksikkö oli 6006/6206, joka poikkeaa ratkaisuiltaan myöhemmin saneeratuista malleista. Sen maalaus oli saneerauksesta huolimatta pysynyt punakeltaisena, ja siihen oli asennettu ulostyöntyvillä astinlaudoilla varustetut uudenlaiset liukuovet. Lisäksi eteisten ja matkustajaosastojen väliset heiluriovet oli korvattu sähkötoimisilla liukuovilla. Saneerattu 6006/6206 liikennöi M-linjalla koekäytössä vuosina 1994–1996, sillä Vantaankosken rata oli tuolloin ainoa, jossa oli koejunan ovien vaatimat korkeat laiturit kaikilla liikennepaikoilla. Koekäytön jälkeen saneeraus aloitettiin laajamittaisena, ja ensimmäiset punavalkoiseksi maalatut, saneeratut Sm1-rungot saatiin liikenteeseen alkuvuonna 1996. Niihin oli koejunasta poiketen asennettu normaalit haitariovet portaineen, eikä sisätilojen väliovia muutettu. Saneerauksen myötä yksiköiden sisusta peruskorjattiin täysin, ja vanhat matkatavaraosastot muutettiin matkustajaosastoiksi. Myös junan ohjaamot uudistettiin täysin, ja niihin asennettiin ilmastointi. Hieman muusta sarjasta ulkonäöltään eronneet, ns. protosarjan yksiköt (6001/6201–6005/6205) muutettiin saneerauksen myötä muiden sarjan junien kaltaisiksi. Viimeinen saneerattu Sm1-yksikkö on 6026/6226, joka otettiin takaisin liikenteeseen syksyllä 2000.[6]

Tulevaisuus

Sm1-yksikkö 6001/6201 entisellä Hyvinkään konepajalla kesäkuussa 2020. Ikkunoilla olevissa lapuissa lukee ”Museointivaraus / Suomen Rautatiemuseo. Ei saa romuttaa”.

Ensimmäinen hylätty Sm1-yksikkö 6008/6208 vaurioitui 2009 Riihimäellä vaihtoliikkeen mentyä pitkäksi ja junan ajettua raiteensulun yli, eikä sitä korjattu enää takaisin ajokuntoon. 6008/6208 seisoi jonkun aikaa VR:n Hyvinkään konepajalla, jossa sitä pidettiin varaosalähteenä vielä käytössä oleville sarjansa junille. Se hylättiin lokakuussa 2009 ja on sittemmin romutettu. Lokakuuhun 2014 mennessä kaikki jäljellä olevat Sm1-junat yksikköön 6021/6221 saakka poistettiin liikenteestä, ja osa yksiköistä siirrettiin varaosalähteiksi Hyvinkään konepajalle ennen siirtymistä romutukseen.

Sarjan hylkäys on aloitettu uusien Sm5-lähijunien tultua liikenteeseen vuodesta 2009 lähtien, ja toisen tilaussarjan toimitusten alkaessa alkuvuonna 2016 VR:llä on riittävästi korvaavaa kalustoa kaikkien Sm1-junien tilalle. Joulukuusta 2015 lähtien liikenteessä oli enää yhteensä kuusi Sm1-yksikköä: 6028/6228, 6034/6234, 6037/6237, 6041/6241, 6044/6244 ja 6049/6249.[7] Kaupallisesta matkustajaliikenteestä nämä viimeiset Sm1-junat poistuivat huhtikuussa 2016.[7]

Liikenteestä poistetut yksiköt seisoivat pitkään Ilmalan varikolla, mutta kalusto siirrettiin kesä–lokakuussa 2016 Joensuun ratapihalle ja Hyvinkään konepajalle seisomaan Ilmalan ratapihalta tilantarpeen vuoksi.[7][8][9] Sm1-yksiköt siirrettiin Joensuun ratapihalta huhti–toukokuussa 2021 Pieksämäelle romutukseen.[10] Sm1-yksiköitä on romutettu 48 kappaletta, eli kaikki paitsi vaunuparit 6001/6201 ja 6035/6212, jotka aiotaan säästää rautatiemuseolle.[8][11][12].

Tekniset tiedot

Perustiedot

Sm1Sm1 + Eio
ValmistajaValmet, StrömbergValmet, Strömberg
Valmistusvuodet1968–19741968–1974
Lukumäärä5050
Numerot6001–60506001/6201–6050/6250
Istumapaikkoja90180
Pituus25,9 metriä53,3 metriä
Nopeus120 km/h120 km/h
Moottori4 × Strömberg GHAU/H 72264 × Strömberg GHAU/H 7226
Moottoriteho860 kilowattia860 kilowattia
Paino työkunnossa61 tonnia97 tonnia
AkselijärjestysBo'BoBo'Bo + 2'2'

Valmistusvuodet (numerot)

  • 1968 (6001–6003)
  • 1969 (6004–6005)
  • 1970 (6006–6020)
  • 1971 (6021–6031)
  • 1972 (6032–6040)
  • 1973 (6041–6050)

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. Eonsuu, Honkanen, Pölhö: Suomen veturit osa 2. Moottorikalusto. Elokuvan Maailma ay, 1995. ISBN 952-5060-02-0.
  2. Seisake.net - Sm1
  3. http://vaunut.org/kuva/48755
  4. Tasoristeys-palsta. Resiina, 2016, nro 2, s. 48.
  5. http://www.kotimaki.com/rautatie/rstock/fism1.shtml
  6. SRS: Sm-junien saneeraus (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Tasoristeys 2/2016 – Resiinalehti.fi
  8. Tasoristeys 3/2016 Resiina-lehti. Viitattu 5.1.2021.
  9. Tasoristeys 4/2016 Resiina-lehti. Viitattu 5.1.2021.
  10. Tasoristeys 2/2021 Resiina-lehti. Viitattu 29.8.2021.
  11. Tasoristeys 3/2019 Resiina-lehti. Viitattu 5.1.2021.
  12. Tasoristeys 4/2019 Resiina-lehti. Viitattu 29.8.2021.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.