Mestaruussarja (jalkapallo)

Mestaruussarja eli SM-sarja oli Suomen jalkapallon korkein sarjataso vuosina 1930–1989. Vuosina 1930-1935 sarja tunnettiin nimellä A-sarja tai Suomen sarja. 1980-1989 sarjan nimi oli SM-sarja.

Mestaruussarja
Laji jalkapallo
Maa(t) Suomi Suomi
Perustettu 1930
Lopetettu 1989
Joukkueita 8–16[1]

SM-sarjan korvasi kaudella 1990 Futisliiga, joka on kaudesta 1992 lähtien tunnettu nimellä Veikkausliiga.[2]

Historia

Suomen-mestaruudesta pelattiin ensimmäistä kertaa sarjamuotoisessa kilpailussa vuonna 1930, jota ennen mestaruus oli ratkaistu cup-kilpailulla. Sarjan alkuvuosia hallitsivat Helsingin, Turun ja Viipurin joukkueet, ja sen ensimmäinen mestari oli helsinkiläinen HIFK. Vuonna 1935 Helsingin joukkueet ottivat neloisvoiton ja vuosina 1934 ja 1936 kolmoisvoiton. Aikaisemat cup-kilpailut mukaan lukien mestaruus meni vuoteen 1940 mennessä vain kuudesti Helsingin ulkopuolelle. Kuopio tuli ensimmäisenä sisämaakaupunkina sarjaan Pallotovereiden noustua 1938. 1930–1940-lukujen sotavuosina sarja jäi välillä kesken ja joskus sitä ei pelattu lainkaan. Joinakin vuosina taas pelattiin vain cup-kilpailu.

1940-luvulle asti Työväen urheiluliiton (TUL) seurat eivät kilpailleet lainkaan Palloliiton (SPL) järjestämässä Mestaruussarjassa, vaan osallistuivat vain TUL:n omaan kilpailuun. Kaudella 1943–1944 sarjassa oli ensimmäistä kertaa TUL-edustusta, mutta seurat, Maarian Kisa-Veikot ja Tampereen Pallo-Veikot, luovuttivat ennen viimeistä ottelukierrosta ja niiden ottelutulokset mitätöitiin. Vuosina 1945–1947 Suomen-mestaruus ratkaistiin erillisessä SM-kilpailussa, johon osallistuivat SPL:n ja TUL:n parhaat seurat, ja vuonna 1948 SPL:n ja TUL:n pääsarjat lopullisesti yhdistettiin. [1] Alemmat sarjatasot tosin jatkoivat liittokohtaisina aina vuoteen 1954 saakka.

Viimeisen kerran SM-sarja pelattiin vuonna 1989, minkä jälkeen pääsarjataso eriytettiin omaksi organisaatiokseen, joka tunnetaan nykyään nimellä Veikkausliiga. Viimeisen Mestaruussarjasta Suomen-mestaruuden saavuttanut joukkue oli Lahden Kuusysi. Kun Mestaruussarja alkoi, oli joukkueita mukana kahdeksan, mutta joukkuemäärä laajeni ensin kymmeneen ja lopuksi joukkueita oli 12. SM-sarjan suosio oli huipussaan 1960-luvulla. Kymmenessä HJK:n vuosien 1964–1969 kotiottelussa oli yli 10 000 katsojaa. Ennätys oli HJK–Haka-ottelun 17 293 katsojaa vuonna 1965. Mestaruussarjan yleisökeskiarvoennätys on vuodelta 1967, jolloin otteluissa kävi yleisöä keskimäärin 3 071 henkilöä ottelua kohti. Tätä ei ole pystynyt edes nykyinen Veikkausliiga rikkomaan.

Mestaruussarjan voittajat
Pääartikkeli: Luettelo jalkapallon SM-mitalisteista

Mestaruussarjan voittajien luettelo poikkeaa jossakin määrin vuosien 1930-1989 Suomen mestarien luettelosta, koska Mestaruussarjassa ratkaistiin ajoittain vain Palloliiton mestaruus. Lisäksi Suomen mestaruus ratkaistiin muutaman kerran erillisissä (cup-)kilpailuissa, jotka eivät kuulu mestaruussarjan kausiin.

SPL SPL:n mestaruussarja. Kausi 1945 oli karsintasarja kauden 1945-1946 mestaruussarjaan. Karsintalohkojen voittajat suorittivat loppuottelun vuoden 1945 Palloliiton mestaruudesta.

Mestaruussarjan maratontaulukko

Mestaruussarjassa (1930 – 1989) pelattiin yhteensä 6167 ottelua, joissa tehtiin 20896 maalia. Ottelut on summattu kullekin mestaruussarjaseuralle alla esitetyssä taulukossa. Otteluiksi on laskettu sarjapelit, joissa pelaavat vastakkain sarjaan kauden alkaessa kuuluneet seurat. Otteluita ovat ns. runkosarjapelit ja yleensä pelit, joissa määräytyy sarjasijoitukset, esim. uusinnat jostain sijasta, ylemmät ja alemmat loppusarjat ja pudotuspelit. Karsintapelejä ja karsintasarjapelejä ei ole laskettu mestaruussarjaotteluiksi. Taulukon alla on eritelty tarkemmin ne ottelut, joista taulukko on laskettu.

Jos sama seura on esiintynyt useammalla kuin yhdellä nimellä mestaruussarjassa (seura on vain vaihtanut nimeään), kaikki saman seuran eri nimet eri vuosilta on laskettu yhteen kyseessä olevan seuran saavutuksiksi. RSSSF:n näkemys aiheesta on esitetty heidän erilaisilla periaatteilla tehdyissä maratontaulukoissaan, joissa esitetään koko pääsarja-aika, ja noissa laskelmissa ovat mukana myös 1990 alkanut Veikkausliiga[3].


Mestaruussarjaottelut 1930 – 1989 yhteenveto. Ottelutulosten summat on kerätty RSSSF:n esittämistä pääsarjataulukoista 1930 – 1989 [1].

Seura Kaudet
yht (ens. – viim.)		 O V T H TM PM P
1. HJK 51 (1931 – 89) 1011 464 246 301 1964 1494 1174
2. TPS 51 (1930 – 89) 999 474 213 312 2038 1487 1161
3. KuPS 42 (1947/48 – 89) 919 403 207 309 1547 1326 1013
4. Haka 40 (1945 – 89) 878 401 188 289 1607 1253 990
5. Reipas (Viipuri, Lahti) (1 25 (1939 – 89) 560 235 135 190 979 824 605
6. HIFK 29 (1930 – 72) 478 228 104 146 1116 776 560
7. VPS 34 (1930 – 77) 569 210 117 242 956 1040 537
8. Kuusysi (UponP) (2 17 (1965 – 89) 407 184 87 136 678 540 455
9. KTP 23 (1948 – 83) 484 168 107 209 779 914 443
10. HPS 26 (1930 – 64) 405 177 84 144 821 719 438
11. KPV 18 (1967 – 85) 415 156 105 154 582 586 417
12. Kiffen (KIF) (3 25 (1930 – 78) 416 154 85 177 735 853 393
13. KPT (Koparit) (4 21 (1938 – 87) 431 130 128 173 583 660 388
14. MP 18 (1966 – 89) 410 136 110 164 566 644 382
15. VIFK 21 (1935 –63) 351 149 75 127 745 636 373
16. Ilves 11 (1979 – 89) 289 123 66 100 519 455 312
17. IKissat 15 (1949 – 74) 315 99 66 150 482 612 264
18. MiPK 11 (1962 – 81) 246 78 62 106 332 416 218
19. OPS 8 (1976 – 83) 197 79 56 62 318 288 214
20. OTP 12 (1966 – 89) 280 77 59 144 307 498 213
21. RoPS 8 (1981 – 89) 193 75 54 64 270 260 204
22. Sudet (Viipuri, Helsinki) (5 15 (1931 – 51) 192 69 37 86 365 410 175
23. Pyrkivä 7 (1952 – 79) 134 48 31 55 199 217 127
24. KePS 6 (1984 – 89) 146 40 43 63 168 226 123
25. ÅIFK 9 (1930 – 67) 151 47 26 78 219 321 120
26. HT 8 (1932 – 40/41) 109 44 17 48 211 231 105
27. GBK 5 (1959 – 76) 106 32 22 52 133 203 86
28. PPT 5 (1984 – 88) 115 28 28 59 151 218 84
29. TaPa (=Tampereen Palloilijat) (6 4 (1961 – 65) 88 25 23 40 130 179 73
30. TuTo 5 (1948 – 61) 96 25 21 50 138 199 71
31. Sepsi-78 3 (1980 – 82) 73 23 14 36 101 141 60
32. Jäntevä 4 (1947/48 – 54) 69 22 15 32 89 140 59
33. PPojat 3 (1959 – 61) 62 21 11 30 97 127 53
34. TuWe 3 (1948 – 50) 55 20 12 23 84 101 52
35. RU-38 2 (1959 – 60) 40 16 10 14 71 73 42
36. TPK 2 (1951 – 52) 36 13 12 11 62 64 38
37. Elo 3 (1969 – 82)) 66 10 15 41 78 167 35
38 Ponnistus 3 (1948 – 73) 59 9 13 37 70 133 31
39. TaPa (=Tampellan Palloilijat) (6 2 (1972 – 73) 44 10 10 24 47 88 30
40. Ässät 2 (1968 – 69) 44 7 9 28 57 151 23
41. TPV 1 (1971) 26 9 3 14 34 52 21
42. Drott 4 (1936 –60) 55 6 8 41 67 199 20
43. Kullervo 2 (1948 – 50) 33 6 7 20 41 70 19
44. Into 1 (1970) 22 7 2 13 29 53 16
45. KoRe 2 (1955 – 57) 36 5 6 25 44 146 16
46. RTU 1 (1948) 15 4 5 6 32 38 13
47. KaPa 1 (1953) 18 4 5 9 25 52 13
48. MyPa 1 (1975) 22 4 4 14 22 45 12
49. HIK 1 (1962) 22 3 6 13 46 84 12
50. Jaro 1 (1989) 27 3 5 19 27 59 11
51. ViPS 2 (1930 – 31) 14 3 4 7 27 41 10
52. TKT 1 (1960) 22 4 2 16 35 82 10
53. TuKV 1 (1948) 15 2 5 8 14 27 9
54. Kiri 1 (1948) 15 2 2 11 14 41 6
55. UL 2 (1934 – 37) 28 1 1 26 21 102 3
56. Stjärnan 1 (1930) 7 0 2 5 9 35 2
57. VPV 1 (1945) 5 0 0 5 4 17 0
58. EIF 1 (1933) 14 0 0 14 11 83 0

(Sarakesummat yhteensä: ottelut 12334, voitot 4772, tasapelit 2790, häviöt 4772, tehdyt maalit 20896, päästetyt maalit 20896, pisteet 12334)

1) Reipas pelasi pääsarjassa viipurilaisena 1939 ja lahtelaisena alkaen 1961.

2) Kuusysin nimi pääsarjassa oli Upon Pallo 1965-68 (3 kautta) ja 1969 alkaen nimeen ilmestyi 69.

3) KIF oli nimenä pääsarjassa 1930-64, Kiffen 1977-78.

4) KPT on koko ajan ollut seuran virallinen nimi. Koparit-nimeä käytettiin markkinointinimenä vuosina 1982-87 (kuuden kauden ajan).[4]

5) Sudet toimi pääsarjassa Viipurissa kausina 1931-38 ja 1943/44 (yht. 9 kautta), Helsingissä 1940/41 ja 1945-51

6) Tampellan Palloilijat[5] [6] on tässä käsitelty eri seurana kuin Tampereen Palloilijat; molemmista on käytetty samaa lyhennettä TaPa. SPL:n julkaisuissa TaPa luetaan yleensä yhdeksi seuraksi[7]. Yhtenä seurana nimi yo. taulukossa kirjattaisiin valitun käytännön mukaisesti TaPa (TaPa), ja seuran yhteispisteet (sija) olisivat 103 (27.)


Sarjataulukot ovat vuosilta 1930 – 1940/41, 1943/44, 1945, 1945/46 – 47/48, 1948 – 1989.

Uusinta- ym. ottelut, jotka on laskettu mukaan tuloksiin on esitetty alla. Tuloksissa on esitetty jatkoaikamaalit, mutta ei rangaistuspotkukilpailun maaleja; voittaja määräytyy rp-kilpailun mukaan):

  • Uusinnat mestaruudesta: 1930, 1943/44, 1945 (varsinainen mestaruusottelu), 1948, 1953, 1958.
  • Uusinnat sijoituksesta: 1938, 1955, 1958, 1984, 1985 (OTP-KPT ja Ilves-Kuusysi).
  • Pudotuspelejä (4 parasta) pelattiin 1984 ja 1985. Otteluita yht. 16 kpl.
  • Loppusarjoja pelattiin 1988 – 89, mukaan on laskettu sekä ylempien että alempien loppusarjojen ottelutulokset.


Erikoisuuksia:

  • Kaudella 1943/44 TUL-joukkueet MKV (oli maarialainen 1943, turkulaiseksi kuntaliitoksen johdosta 1944[8]) ja TPV luovuttivat ennen viimeistä kierrosta eli kumpikin kerkesi pelata 8 ottelua. Nuo ottelut mitätöitiin (eivät ole mukana yo. taulukossa) ja lopulliseen sarjataulukkoon laskettiin vain sarjan 8 muun joukkueen sarja eli keskinäiset ottelut. [1]
  • 7.6.1984 KuPS-Kuusysi 1 – 2 –ottelu määrättiin pelattavaksi uudestaan (KuPS teki vastalauseen ottelun erotuomaritoiminnasta; sivurajaheiton jälkitilanne, josta Kuusysi teki maali). Uusintaottelu KuPS – Kuusysi pelattiin 15.7., ja tulos oli 3 – 3 (tämä tulos on mukana taulukon laskuissa). [9]

Maalikuninkaat
Kausi Pelaaja Joukkue Maalit
1930 Holger Salin HIFK9
Olof StrömstenKIF
1931Holger SalinHIFK 11
1932Lauri LehtinenTPS 13
1933Olof StrömstenHIFK18
1934Olof StrömstenHIFK15
1935 13
Aatos Lehtonen HJK
Nuutti Lintamo VPS
1936Aatos LehtonenHJK 14
1937Aatos LehtonenHJK25
1938Aatos LehtonenHJK 14
1939Aatos LehtonenHJK 15
1940-1941Jussi ValtonenTPS 14
1943-1944Urho TeräsTPS9
Leo TurunenHJK
1945Sven VeijolaVIFK 6
1945-1946Keijo KihlmanTPS 12
1946-1947Sven VeijolaVIFK 12
1947-1948Börje HerrmannHIFK 12
1948Stig-Göran MynttiVIFK 15
1949Yrjö AsikainenIlves-Kissat 20
Kaimo LintamoVPS
1950Yrjö AsikainenIlves-Kissat 15
Jorma SaarinenVPS
1951Åke ForsbergKIF16
1952Mauri VanhanenKTP16
1953Rainer ForssPyrkivä15
1954Eino KoskinenTuTo16
1955Yrjö AsikainenKIF12
1956Pentti StyckHJK20
1957Matti SundelinTPS21
1958Kalevi LehtovirtaTPS17
Kai PahlmanHPS
1959Matti SundelinTPS21
1960Matti SundelinTPS30
1961Kai PahlmanHPS20
1962Tor ÖsterlundHIK22
1963Juha LyytikäinenHIFK16
1964Arto TolsaKTP26
1965Kai PahlmanHJK22
1966Markku HyvärinenKuPS16
1967Tommy LindholmTPS22
1968Tommy LindholmTPS23
1969Hannu LambergKPV18
Pekka TalaslahtiHJK
1970Matti PaatelainenHIFK22
1971Pentti ToivolaMP17
1972Matti PaatelainenHIFK16
Heikki SuhonenTPS
1973Hannu LambergKPV13
1974Erkki SaloTPS17
1975Reijo RantanenMiPK16
1976Matti PaatelainenHaka17
1977Matti PaatelainenHaka20
1978Atik IsmailHJK20
1979Atik IsmailHJK15
Heikki SuhonenTPS
1980Hannu RajaniemiSepsi-7819
1981Juhani HimankaOPS22
1982Atik IsmailHJK19
1983Mika LipponenTPS22
1984Mika LipponenTPS25
1985Ismo LiusKuusysi19
1986Ismo LiusKuusysi13
Jari NiinimäkiIlves
1987Ari HjelmIlves20
1988Ismo LiusKuusysi22
1989Ismo LiusKuusysi15

[10][11]

Katso myös

Lähteet
  1. Pääsarjataulukot (englanniksi, Author Pietarinen, Heikki. Last updated 14 Nov 2013) RSSSF. Viitattu 4.9.2014.
  2. SM-sarjasta Veikkausliigaan Urheilumuseo. Arkistoitu 31.3.2016. Viitattu 10.6.2014.
  3. 4 erilaista pääsarjan maratontaulukkoa RSSSF. Viitattu 3.12.2014.
  4. Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. s. 7, 285-286. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7.
  5. Piipponen, Esko – Helikari, Torsti – Heinonen, Raimo: Jalkapallokirja 1972, s. 210. Turku: Suomen Palloliitto, 1972.
  6. Piipponen, Esko – Helikari, Torsti – Heinonen, Raimo: Jalkapallokirja 1973, s. 215. Turku: Suomen Palloliitto, 1973.
  7. Jalkapallokirja 2014, s. 276. Suomen Palloliitto, 2014.
  8. Maaria Turkuun Turku. Arkistoitu 4.9.2014. Viitattu 4.9.2014.
  9. KuPS:n historia, kausi 1984 KuPS. Viitattu 4.9.2014.
  10. Lahtinen, Esko S. – Lahti, Markku – Meri, Heikki – Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 116. Mestaruussarjan maalitykit 1930-1976. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  11. Finland - List of Topscorers 2008. RSSSF. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Mestaruussarjan kaudet

    1930 | 1931 | 1932 | 1933 | 1934 | 1935 | 1936 | 1937 | 1938 | 1939

    1940–1941 | 1943–1944 | 1945 | 1945–1946 | 1946–1947 | 1947–1948 | 1948 | 1949

    1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959

    1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969

    1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979

    1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.