Slovjanskin taistelu (2014)

12. huhtikuuta 2014 Igor Girkinin johtama noin 50 miehen asejoukko valtasi Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) ja poliisin päämajat Slovjanskissa. Girkin väitti myöhemmin, että hänen johtamansa joukko Slovjanskissa olisi muodostettu Venäjän miehittämällä Krimillä ja että se käsitti vapaaehtoisia Ukrainasta ja Venäjältä.[2] Myöhemmin kapinallisten johtajaksi Slovjanskissa julistautui Vjatšeslav Ponomarjov.[3] Tiettävästi Itä-Ukrainan sodan ensimmäiset laukaukset vaihdettiin jo 13. huhtikuuta Ukrainan turvallisuusjoukkojen yrittäessä rynnäköidä poliisiasemalle. Laukaustenvaihdossa kuoli ainakin yksi ukrainalainen upseeri.[4] Seuraavana päivänä vallattiin rakennuksia Kramatorskissa. Kapinalliset saivat haltuunsa aseita. Tiettyjen aseiden, kuten RPG-26-sinkojen käyttö Slovjanskissa viittasi myös Venäjän valtion tukeen Slovjanskin kapinallisille. 14. huhtikuuta Ukrainan presidentti Oleksandr Turtšynov ilmoitti aloittavansa niin sanotun terrorismin vastaisen operaation Itä-Ukrainassa.[2]

Ukraina, Venäjä, Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelivat tilanteesta Genevessä ja saivat aikaan 17. huhtikuuta sopimuksen, joka olisi edellyttänyt kapinallisten hylkäävän valtaamansa rakennukset. Kapinalliset eivät näin lopulta kuitenkaan tehneet.[5] Ukraina ilmoitti 19. huhtikuuta tulitauosta pääsiäiseksi.[6] 21. huhtikuuta joukkojen uutisoitiin kuitenkin iskeneen kapinallisten tarkastusasemille, joskin ukrainalaisten mukaan ei ollut selvää, mikä taho oli iskut toteuttanut. Venäläismedia syytti tapauksesta Oikea sektorin jäseniä.[5] 24. huhtikuuta Ukrainan hallituksen joukot iskivät kapinallisten tarkastusasemille kaupungin pohjoispuolella.[7] 25. huhtikuuta kapinalliset pidättivät joukon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) tarkkailijoita Slovjanskissa syytettynä vakoilusta sotilasliitto Natolle. Ryhmä vapautettiin toukokuun alussa.[8]

Taistelujen jälkiä tiesululla heinäkuussa.

2. toukokuuta Ukraina aloitti hyökkäyksen kaupungin valtaamiseksi. Syttyi ankaria taisteluja ja samana päivänä ukrainalaiset menettivät oman tiedotteensa mukaan kaksi taisteluhelikopteria.[9] Janes Information Services arvioi helikopterit ammutun alas 9K38 Igla-olalta laukaistavalla ilmatorjuntaohjuksella.[10] Kolmas helikopteri tippui tulevien päivien taistelujen aikana. Molemmat taistelujen osapuolet ilmoittivat kärsineensä tappioita. [11] 11. toukokuuta kapinalliset toteuttivat kiistanalaisen kansanäänestyksen valtaamillaan alueilla aluiden itsenäisyydestä. Tulosten mukaan suuri valtaosa kannatti itsenäisyyttä, vaikkakin kansanäänestys tuomittiin ulkomailla. Donetskin kansantasavalta julistautui itsenäiseksi seuraavana päivänä ja sodan kulku vauhdittui entisestään.[2]

Taistelujen jatkuessa kesäkuussa kaupunki joutui ankaran tykkitulen kohteeksi. Venäläisten tiedotusvälineiden mukaan kaupungin rakennukset, mukaan lukien sairaalat ja koulut kärsivät huomattavia vahinkoja. Sähkön- ja vedenjakkelu häiriytyi samalla, kun Ukrainan joukot piirittivät kaupungin.[12] Kesäkuun loppupuoliskolla Ukrainan hallinto julisti yksipuolisen tulitauon, jonka presidentti Petro Porošenko julisti rikkoutuneen 30 kesäkuuta.[13] Ukrainan asevoimat ilmoittivat uudesta suurhyökkäyksestä Itä-Ukrainassa 1. heinäkuuta. 5. toukokuuta kapinallisten uutisoitiin paenneen kaupungista.[14] Ukrainan puolustusministeri Valeri Heletey ilmoitti ukrainalaisten joukkojen nostaneen Ukrainan lipun Slovjanskin kaupungintalolla lauantai iltapäivänä 5. heinäkuuta.[15]