Skýros

Skýros (kreik. Σκύρος; transl. myös Skíros) on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisten Sporadien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 209,5 neliökilometriä ja asukasluku 2 994 (2011). Hallinnollisesti Skýros kuuluu Skýroksen kuntaan, Euboian alueyksikköön ja Keski-Kreikan alueeseen. Saaren pääkylä on Skýroksen kylä.[1]

Maantiede
Skýroksen kylä eli Chóra.

Skýros sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä Euboian itäpuolella erillään muista Pohjoisten Sporadien saarista, jotka sijaitsevat Magnesian rannikolla Skýroksesta luoteeseen.

Saaren korkein kohta on Kóchylas (792 metriä).

Hallinto ja kylät
Pääartikkeli: Skýroksen kunta

Skýros kuuluu hallinnollisesti Skýroksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurin asutus on pääkylä Skýroksen kylä eli Chóra (1 657 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla. Muut suurimmat asutukset ovat Mólos (618 asukasta), Trachý (196) ja Linariá (116). (Katso myös: Luettelo Skýroksen kunnan kylistä ja saarista.)

Historia

Antiikki
Pääartikkeli: Antiikin Skyros

Kreikkalaisessa mytologiassa Skýros kytkeytyy monilla tavoin Akhilleukseen. Se oli muun muassa paikka, jonne Thetis kätki tytöksi puetun Akhilleuksen saaren kuninkaan Lykomedeen tyttärien joukkoon säästääkseen tämän Troijan sodalta.[2][3]

Antiikin aikana saaren alkuperäisiä asukkaita olivat pelasgit, kaarialaiset ja dolopit. Saaren kaupunkivaltion Skyroksen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Skýroksen kylän paikalla. Ateena valtasi saaren persialaissotien jälkeen. Se säilyi Ateenalla myös Antalkidaan rauhan jälkeen. Myöhemmin Makedonia valtasi saaren, mutta roomalaiset palauttivat sen Ateenalle.[2]

Runoilija Rupert Brooken hauta.

Myöhempi historia

Bysanttilaisena aikana saarelle rakennettiin linna. Neljännen ristiretken jälkeen vuodesta 1204 Skýros oli venetsialaisvallan alla. Osmanit valtasivat saaren vuonna 1538. Saarella oli kuitenkin suhteellisen vapaa asema. Skýros osallistui merkittävällä panoksella Kreikan vapaustaisteluun ja julistautui itsenäiseksi vuonna 1829.[4][3] Pian tämän jälkeen se liittyi itsenäistyneeseen Kreikkaan.

Nähtävyydet

Skýroksen nähtävyyksiä ovat muun muassa Skýroksen eli Chóran kylä ja sen bysanttilais-venetsialainen linna, Pyhän Georgioksen luostari (Moní Agíou Georgíou) sekä runoilija Rupert Brooken patsas ja hauta.[5]

Liikenne

Skýroksen pääsatama on Linariá saaren länsirannikolla. Skýroksen lentoasema sijaitsee noin 17 kilometriä pohjoiseen Skýroksen kylästä.

Lähteet
  1. Απογραφή Πληθυσμού – Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Smith, William: ”Scyros”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. History of Skyros Municipality of Skyros. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 3.8.2015.
  4. Skyros History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
  5. ”Skyros”, Greek Island Hopping 2008, s. 510–513. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

    Aiheesta muualla
    Pohjoiset Sporadit
    Pääsaaret
    Pienemmät saaret
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.