Skotit

Skotit (gaeliksi Albannaich) ovat kansa, joka asuu Skotlannissa Isossa-Britanniassa. Skotit ovat osin kelttiläinen kansa, johon on sekoittunut runsaasti muun muassa germaanisia ja skandinaavisia aineksia. Gaelit, jotka puhuvat gaelin kieltä, on joskus laskettu omaksi ryhmäkseen, mutta nykyisin skoteilla tarkoitetaan kaikkia Skotlannissa asuvia kelttiläisiä kansoja.

Skotit
Albannaich

Skotlannin lippu
Väkiluku 10 000 000 - 15 000 000
Merkittävät asuinalueet
 Skotlanti4 459 071[1]
 Yhdysvallat9 365 490[2]
 Kanada4 719 850[3]
 Australia1 501 204[4]
 Englanti800 000[5]
 Argentiina100 000[6]
 Uusi-Seelanti12 792[7]
Kielet gaeli, skotti, englanti
Uskonnot presbyteerismi, episkopalismi, roomalaiskatolisuus
Sukulaiskansat iirit, manksit, kornit, kymrit, bretonit

Asuinalue ja lukumäärä

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvassa Skotlannissa on vähän yli 5 miljoonaa asukasta ja heistä 4,5 miljoonaa luki vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan itsensä skoteiksi. Muualla maailmassa skottilaisen taustan omaa noin 10–15 miljoonaa henkilöä, ja suurin osa heistä asuu muissa englantia puhuvissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.[8]

Historia

Historioitsijoiden mukaan Skotlannin synnytti viisi eri kansaa, piktit, Irlannista saapuneet skotit, kelttiläiset britit, skandinaavit sekä anglit. Skotlannin eli Scotian perusti Kenneth MacAlpin vuonna 843 ja kuningaskunta laajeni vuoteen 1034 mennessä suurin piirtein sen nykyisille rajoille. Englantilaisten hyökkäykset 1200-luvulla johtivat itsenäisyyssotiin joita johti ensin William Wallace ja sittemmin Robert Bruce. Itsenäisyyssodat huipentuivat Bannockburnin taisteluun, jossa skotit voittivat englantilaiset ja säilyttivät asemansa itsenäisenä kuningaskuntana.[8]

Maiden tiet lähenivät taas toisiaan kun Skotlannin kuningas Jaakko VI peri Englannin kruunun ja muutti hovinsa Lontooseen. Jaetun kuninkaan johdosta Skotlannin autonomia alkoi murentua pikku hiljaa ja siitä tuli kiinteämpi osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. 1800-luvulla Skotlanti teollistui voimakkaasti Englannin tapaan ja maan väestö keskittyi Glasgowin lännessä ja Edinburghin idässä käsittävälle vyöhykkeelle. Suuria määriä skotteja muutti paitsi tälle vyöhykkeelle, myös muualle maailmaan ja erityisesti Ison-Britannian siirtomaihin. Muuttoliike siirtomaihin oli erityisen voimakasta gaelia puhuneilta alueilta.[8]

Kulttuuri

Skotin kieli kuuluu germaanisiin kieliin ja sitä puhuu osa skoteista. Se on läheistä sukua englannille, ja se on kehittynyt muinaisenglannista ja muinaisnorjasta. Englannin ja Skotlannin unionien jälkeen kielen asema väheni murteeksi, mutta se elpyi jälleen 1900-luvulla. Gaelia puhuu enää arviolta 2% Skotlannin väestöstä, mutta luku on ollut historiallisesti paljon suurempi. Gaeli on sukua iirille ja sen puhuma-aluetta Pohjois- ja Länsi-Skotlannissa kutsutaan nimellä Gàidhealtachd.[8]

Skottien identiteetti poikkeaa englantilaisista. Skotit pitävät tavallisesti itseään ensisijaisesti skotteina ja vasta toiseksi britteinä, kun taas Englannissa tilanne on usein päinvastoin. Briteiksi itsensä Skotlannissa kokee vain noin yksi 20:tä.[8]

Katso myös

Lähteet
  1. Analysis of Ethnicity in the 2001 Census The Scottish Goverment. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  2. Selected Social Characteristics in the United States: 2008 U.S Census Bureau. Arkistoitu 7.1.2012. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  3. Ethnic origins, 2006 counts, for Canada, provinces and territories Statistics Canada. Arkistoitu 18.8.2016. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  4. Table 1. 2006 Census: Top 15 ancestries, Australia Australian Bureau of Statistics. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  5. The Scottish Diaspora The Scottish Goverment. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  6. Jim Gilchrist: Stories of Homecoming - We're on the march with Argentina's Scots The Scotsman. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  7. Ethnic Group - Table 2a (pdf) Statistics New ZZealand. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  8. Jeffrey E. Cole: Ethnic Groups of Europe - An Encyclopedia, s. 325-328. ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-1-59884-302-6. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.