Skotlantilainen keittiö

Skotlantilainen keittiö on syntynyt Skotlannin karuissa luonnonoloissa, missä luonnon antimet ovat niukat ja ne on opittu käyttämään tarkasti hyväksi. Vanhan skotlantilaisen sanonnan mukaan "Joka ruokaa halveksii, on hullu". Perinteinen skotlantilainen keittiö on ollut yksinkertainen ja perustunut kauraan, ohraan, juureksiin sekä karjankasvatukseen ja kalastukseen. Skotlannin tunnetuimpia ruokia ja juomia ovat lampaan sisälmyksistä valmistettava haggis, skottiviski ja kaurapuuro. Skotlantilaisesta Aberdeen Angus -karjarodusta saatavaa naudanlihaa pidetään yhtenä maailman parhaimmista.[1]

Haggis-lautasellinen Burnsin päivällisellä käytettävällä hopeatarjottimella.

Haggis on skotlantilaisten kansallisruoka. Se on makkarankaltainen täytetty lampaan mahalaukku, johon laitetaan lampaan sisälmyksiä (kuten maksaa, sydäntä ja keuhkoja), lampaan talia, sipulia, karkeita kaurajauhoja sekä mausteita, joskus myös sian mahalaukkua ja kylkeä. Haggista syödään vuoden ympäri mutta erityisesti uudenvuodenaattona sekä seremoniallisesti Burnsin päivällisellä (Burns' Night) 25. tammikuuta kansallisrunoilija Robert Burnsin syntymäpäivänä.[2]

Viski keksittiin luultavimmin Irlannissa. Sen valmistus kuitenkin levisi pian myös Skotlantiin, missä juoman valmistusaineita oli hyvin saatavilla ja viileä ilmasto sopi sen valmistukseen. Nykyisin juuri skottiviskiä pidetään viskin perikuvana.[3]

Kaura oli skottien perusruokaa ennen perunan saapumista, sillä kaura soveltuu viljoista parhaiten Skotlannin Ylämaiden olosuhteisiin. Yleisimpiä skotlantilaisia kauraruokia ovat kaurapuuro, kaurakakkuset ja murokakut. Kaurapuuro on yhä suosittu aamiainen Skotlannissa. Lammaspaimenet keittivät sitä perinteisesti viikoksi kerrallaan ja leikkasivat jähmettyneestä puurosta viipaleita, jotka he paistoivat. Puuron kanssa on syöty kylmää maitoa tai kermaa sekä suolaa ja joskus sokeria.[4]