Skinkit
Skinkit eli kaivajaliskot (Scincidae) on melko epäyhtenäinen ja hyvin laaja liskojen heimo. Siihen kuuluu noin 85 sukua ja noin tuhat lajia, jotka ovat levinneet kaikille mantereille. Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen lajien ja sukujen tarkasta määrästä.
Skinkit | |
---|---|
Sinikieliskinkki (Tiliqua occipitalis) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Scinciformata |
Osalahko: | Skinkkimäiset Scincomorpha |
Heimo: |
Skinkit Scincidae Gray, 1825 |
Suvut | |
|
|
Katso myös | |
Vaikka heimosta löytyy hyvinkin erilaisia lajeja, skinkeillä on myös useita yhdistäviä piirteitä. Skinkkien ruumiinmuoto on sukkulamainen ja jalat ovat melko pienet. Joiltakin lajeilta jalat ovat kadonneet käytännössä kokonaan. Iho on kiiltävien, kovien suomujen peitossa. Pää on usein kiilamainen. Skinkkien koko vaihtelee noin kymmenestä sentistä yli puoleen metriin.
Koska skinkkejä tavataan hyvin erilaisissa elinympäristöissä, ne poikkeavat vastaavasti lajeittain. Eräät lajit elävät hiekka-aavikoilla autiomaaolosuhteissa, toiset metsissä. Yksi laji viihtyy rannoilla ja menee mielellään veteen (Tropidophorus) ja ainakin yksi laji elää enimmäkseen puissa (Lamprolepis smaragdina).
Skinkit ovat melko pitkäikäisiä; pienet lajit elävät viitisen vuotta, suuret jopa 15 vuotta. Ne viihtyvät laumoissa, vaikkakin urokset saattavat nahistella lisääntymisaikana. Skinkeissä on sekä synnyttäviä että munivia lajeja, ja jopa lajeja joissa jotkut yksilöt munivat, sekä synnyttävät eläviä poikasia (esimerkiksi jotkut Mabuya-lajit).
Ainakin kaksi skinkkilajia on äärimmäisen uhanalaisia: Chalcides ebneri ja Eumeces longirostris.
Suvut
|
|
|
|
|
Katso myös
- Jättiläisskinkki
- Berberinskinkki
- Tuliskinkki
- Hiekkaskinkki
- Smaragdiskinkki
- Kultaskinkki
- Neljäjuovaskinkki
- Sinikieliskinkki