Skeboånin vesistö

Skeboånin vesistö (ruots. Skeboåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 57) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Skeboånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 483 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Ruotsin päävesistöalueet
Näkymä Skeboånin yli joensuun lähellä Hallstavikissa.
Skeboån virtaa vuolaana Skebon ruukin vierestä.

Pääuoma

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Skeboån, jonka pituus on 53 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][lower-alpha 1]

Vesistön valuma-alue

Skeboånin vesistö sijaitsee suuren Norrströmin vesistön (tunnus 61) itäpuolella, jossa on rannikkoalueella kuusi pienempää päävesistöä. Skeboånin vesistö sijaitsee lähempänä merenrannikkoa kuin muut päävesistöt, joten siksi se jääkin kolmen muun, eli Olandsånin vesistön (tunnus 56), Broströmmenin vesistön (tunnus 58) ja Norrtäljeånin vesistön (tunnus 59) keskelle. Meren puolella siihen rajautuu mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on Skeboånin vesistön kanssa yhtä suuri.[1]

Valuma-alueen piirteitä

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (51 %), turve (13,2 %), kalliomaa (17,1 %), hiekka ja sora (0,6 %), multamaa (5,5 %), savimaa (6,8 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,1 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (79 %), soita ja kosteikkoja (1,4 %), viljelymaita (7,6 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,7 %) sekä joutomaita (4,5 %). Näiden lisäksi on 5,7 % vesistöjä.[5]

Virtaamia
Skeboånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Skeboånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 3,75 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 15,7 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,57 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 3,5 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 14,5 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 22,1 m³/s on mitattu huhtikuussa 1982 ja pienin 0,3 m³/s viimeksi vuonna 2002. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta toukokuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhtikuulle.[3]

Lähteet

Huomautuksia
  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Skeboån.

    Viitteet
    1. Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
    2. Skeboånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)
    3. Skeboån (SE665800-165636) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)
    4. Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3165–3168, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
    5. Skeboånin vesistö (Excel-lomake nro 9885), Vattenwebb, SMHI, viitattu 2.1.2021 (ruotsiksi)
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.