Skaran hiippakunta

Skaran hiippakunta (ruots. Skara stift) on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta.

Skaran hiippakunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Uskontokunta Ruotsin kirkko
Piispanistuin Skara
Tuomiokirkko Skaran tuomiokirkko
Piispa Åke Bonnier
Perustettu 1070-luku









Hiippakunta on vanhin Ruotsin hiippakunnista, ja se on saanut alkunsa 1000-luvun alussa.[1] Skaran hiippakunnan ensimmäinen piispa oli Thurgot, joka oli kotoisin Bremenistä, Saksasta. Skaran hiippakunta sai alkunsa englantilaisten ja saksalaisten lähetyssaarnaajien toimesta läntisessä Ruotsissa noin vuonna 1000. Kuningas Olavi Sylikuninkaan kaste Husabyn lähteellä oli keskeinen tapahtuma koko Ruotsin kristillistämisessä. Husaby oli kuninkaankartano ja todennäköisesti se oli varhainen piispanistuin, joka aikaa myöten kehittyi Skaran hiippakunnaksi. Keskiajalla Sakaran hiippakuntaan kuuluivat myös Värmlanti ja Dalsland. Vänern-järvi muodosti luonnollisen eri alueita yhdistävän kulkureitin.[2]

Hiippakunnan perustamisvuotena pidetään vuotta 1014[3] ja vuonna 2014 vietettiin hiippakunnan 1000-vuotisjuhlaa.[4]

Skaran tuomiokirkko

Hiippakunnan tuomiokirkko, Pyhän Marian kirkko, on Skaran tuomiokirkko. Sen vanhimmat osat ovat 1100-luvulta ja nykyinen goottilainen ulkoasu 1300-luvulta.[5] Skaran hiippakunnassa on toinenkin tuomiokirkko, Mariestadin tuomiokirkko, joka aiemmin oli vuosina 1581-1647 toimineen Mariestadin hiippakunnan tuomiokirkko. Hiippakunta muodostettiin silloisen Skaran hiippakunnan Värmlannin osasta, ja sen johdossa oli superintendentti. Hiippakunnan keskus siirrettiin 1647 Karlstadiin ja sen nimi vaihtui Karlstadin hiippakunnaksi, mutta Mariestadin kirkko säilytti kuitenkin nimensä. Hiippakuntien rajamuutosten tuloksena Mariestad kuuluu nykyään Skaran hiippakuntaan.

Hiippakunnan alueella sijaitsee 435 kirkkoa ja kappelia. Vuonna 2018 hiippakuntaan kuului 109 seurakuntaa, jotka muodostivat 32 pastoraattia ja kahdeksan rovastikuntaa. Hiippakunnan alueella oli 567 709 asukasta, joista Ruotsin kirkon jäseniä oli 64,1 prosenttia.[6]

Hiippakunnan piispojen luettelo on pisin Ruotsissa. Nykyisenä piispana toimii Åke Bonnier, vuodesta 2012 alkaen ja hän on 82. hiippakunnan piispa.

Rovastikunnat

Skaran hiippakunnan rovastikunnat ovat:[7]

  • Billingin rovastikunta
  • Skara-Barnen rovastikunta
  • Kullingin rovastikunta
  • Vänen rovastikunta
  • Kålland-Kinnen rovastikunta
  • Vadsbon rovastikunta
  • Falköpingin ja Hökensåsin rovastikunta
  • Redvägin ja Åsin rovastikunta

Piispat

Katoliset piispat

  • 1014–1030: Thurgot
  • 1030: Gotskalk
  • 1030–1050: Sigfrid
  • 1050-luku: Osmund
  • 1060–1064: Adalvard vanhempi
  • 1064: Acilinus
  • 1066–1068: Adalvard nuorempi
  • 1081: Rodulvard
  • 1000-luku: Rikulf
  • 1000–1100: Hervard
  •  ?–1130: Styrbjörn
  • 1130–1150: Ödgrim
  • 1150–1190: Bengt I hyvä
  • 1190–1200: Järpulf
  • 1201–1205: Jon Hyrne
  • 1206–1216: Bernhard
  • 1219–1228: Bengt II nuorempi
  • 1228–1238: Stenar
  • 1240–1257: Lars I
  • 1258–1262: Valdemar
  • 1262–1263: Ragvald
  • 1263–1267: Ulf
  • 1267–1278: Erik I
  • 1267–1317: Brynolf I Algotsson
  • 1317–1321: Bengt III Johansson
  • 1321–1322: Erik II
  • 1322–1336: Peder Larsson
  • 1337–1340: Gunnar Tynnesson
  • 1340–1352: Sigge Jonsson
  • 1352–1352: Sigfrid Rotgeri
  • 1354–1356: Lars II
  • 1356–1386: Nils
  • 1387–1391: Rudolf av Mecklenburg
  • 1391–1404: Torsten
  • 1424–1435: Brynolf II Karlsson
  • 1436–1449: Sven Grotte
  • 1449–1452, 1457–1460: Bengt Gustafsson (Tre Rosor)
  • 1461–1465: Björn Magnusson
  • 1465–1478: Hans Markvardsson
  • 1478–1505: Brynolf III Gerlaksson
  • 1505–1520: Vincent Henningsson
  • 1520–1521: Didrik Slagheck
  • 1523: Giovanni Francesco da Potenza
  • 1522–1529: Magnus Haraldsson

Luterilaiset piispat

  • 1530–1544: Sveno Jacobi
  • 1544–1545: Erik Svensson Hjort
  • 1547–1558: Erik Falk
  • 1558–1560: Erik Pedersson Hwass
  • 1561–1570: Erik Nicolai Swart
  • 1569–1593: Jacob Johannis
  • 1593–1595: Henrik Gadolenus
  • 1595–1609: Petrus Kenicius
  • 1612–1616: Paulus Pauli
  • 1618–1639: Sveno Svenonis
  • 1640–1651: Jonas Magni
  • 1651–1654: Olof Fristadius
  • 1655–1673Johannes Kempe
  • 1673–1677: Johan Baazius nuorempi
  • 1677–1684: Andreas Omenius
  • 1685–1691: Haqvin Spegel
  • 1692–1701: Petrus Johannis Rudbeckius
  • 1702–1735: Jesper Swedberg
  • 1736–1743: Petrus Schyllberg
  • 1744–1752: Daniel Juslenius
  • 1753–1767: Engelbert Halenius
  • 1767–1788: Anders Forssenius
  • 1789–1828: Thure Weidman
  • 1829–1837: Sven Lundblad
  • 1837–1875: Johan Albert Butsch
  • 1875–1894: Anders Fredrik Beckman
  • 1895–1905: Ernst Jakob Keijser
  • 1905–1935: Hjalmar Danell
  • 1935–1950: Gustaf Ljunggren
  • 1951–1955: Yngve Rudberg
  • 1955–1969: Sven Danell
  • 1969–1985:Helge Brattgård
  • 1985–1989: Karl-Gunnar Grape
  • 1989–2004: Lars-Göran Lönnermark
  • 2004-2012: Erik Aurelius
  • 2012- Åke Bonnier

Lähteet
  1. Därför grundades Skara stift svenskakyrkan.se. Viitattu 9.1.2021. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  2. Stiftets historia 9.1.2021. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  3. Stiften svenskakyrkan.se. Viitattu 9.1.2021. (ruotsiksi)
  4. ​ Kronprinsessparet firade Skara stift 1000 år kungahuset.se. Arkistoitu 18.4.2021. Viitattu 9.1.2021. (ruotsiksi)
  5. SNABBFAKTA OM SKARA DOMKYRKA svenskakyrkan.se. Viitattu 9.1.2021. (ruotsiksi)
  6. ​ Fakta om Skara stift svenskakyrkan.se. Viitattu 9.1.2021. (ruotsiksi)
  7. Stift, kontrakt och pastorat i nummerordning med ingående församlingar 2016-01-01 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.3.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.