Skaala-areena

Skaala-areena sijaitsee Kauppatiellä Hyllykallion asuinalueella kerrostalolähiön ja Hyllykallion koulun vieressä[5][6]. Kenttä sijaitsi aiemmin Nurmon kunnassa, mutta vuoden 2009 kuntaliitoksen seurauksena se kuuluu nykyisin Seinäjoen kaupunkiin.Areenalta on matkaa Nurmon keskustaan noin viisi kilometriä ja Seinäjoen keskustaan noin kolme kilometriä[7]. Sinne pääsee paikallisliikenteen linja-autolla sekä Nurmon että Seinäjoen keskustan kautta[8].

Kolmospuolen aidan alta mennyt pallo tietää lähes varmaa kunnaria.

Alkujaan Nurmon kunnan omistaman stadionin omistaa nykyään Seinäjoen kaupunki[3]. Skaala-areenan pelialustana on hiekkatekonurmi[9]. Kentän pinnoitteen omistaa Nurmon Jymyn pesäpallojaosto[10]. Hiekkatekonurmi on nykyään jo varsin kulunut.[11] Kentän pituus on 102 metriä ja leveys 47 metriä. Hiekkatekonurmelle ei saa mennä piikkareilla, joissa on yli kuusi millimetriä pitkät piikit[12]. Kattamaton katsomorakennus valmistui nykyiseen muotoonsa vuonna 2006. Pääkatsomon lisäksi Skaala-areenalla on käytetty vaihtelevasti myös pieniä lisäkatsomoita. Kokonaiskapasiteetti on 2 000.[1][13] Kentän vieressä on huoltorakennus, jossa sijaitsevat puku- ja pesutilat, varastotilat, kioski, yleisön saniteettitilat ja toimistotiloja. Rakennuksen pinta-ala on 186 neliömetriä. Kentän tulostaulu oli manuaalinen vuoteen 2022 saakka, jolloin se päivitettiin digitaaliseksi. Aiemmin Skaala-areenan huollosta vastasi Nurmon kunnan kenttämestari, ja nykyisin sitä hoitaa Seinäjoen liikuntatoimi[11].[14]

Kenttä on kakkospuolelta hyvin avara, mutta kolmospuolella vastassa on verkkoaita. Aidan alta menevä pallo voi pyöriä viereisen koulun pihaan.[5] Kentän takana valli voi estää pallon kulun[15]. Superpesiksessä Nurmon kotiyleisö tunnettiin siitä, että se oli yleensä melko hiljainen eikä näin ollen luonut hirveästi tunnelmaa. Yleisöä kuvattiin persoonattomaksi ja koko miesten Superpesiksen hiljaisimmaksi[6].[16] Ennen seurafuusiota Nurmon Veteraanikööri lauloi perinteisesti Jymyn sarjakauden avausottelussa Maamme-laulun[17].

Seinäjoen kaupungin liikuntapaikkatyöryhmä esitti marraskuussa vuonna 2013, että kaupungin liikuntatoimi luopuu Skaala-areenasta ja kenttäalue kaavoitetaan suureksi osaksi kerrostalojen rakentamiseen. Tontista saatavilla tuloilla oltaisiin rahoitettu uutta Seinäjoen jalkapallostadionia. Hyllykallion koulun tarpeita varten kentän paikalle olisi jäänyt edelleen pieni osa vanhasta kentästä. Skaala-areenan hiekkatekonurmi oltaisiin suunnitelman mukaan siirretty Nurmon keskustaan koulukeskuksen kentälle. Suunnitelma aiheutti vastusta Nurmon ja Hyllykallion alueilla.[41] Ongelmaksi nostettiin Nurmon Jymyn talkootyöläisten aikanaan tekemän työpanoksen meneminen hukkaan. Ongelmana oli myös, että kentän pinnan omistaa Nurmon Jymy. Lisäksi edelleen usean sadan tuhannen euron arvoisen hiekkatekonurmipinnan epäiltiin kärsivän siirtämisen aikana.[42][43] Uuden hiekkatekonurmelle tehtävän kentän pohjan tekeminen olisi myös tullut kalliiksi. Lisäksi valtio olisi voinut periä takaisin vuonna 1998 kenttää varten myöntämiään tukia, koska kenttä ei ollut vielä palvellut vaadittua 15 vuotta tarkoituksessa, johon valtion tuet oli myönnetty. Heti liikuntapaikkatyöryhmän esityksen jälkeen epäiltiin, että esitys ei mene läpi Seinäjoen kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Esitys kaatui.^lähde?

Skaala-areenan vieressä on tenniskenttiä, jonka alusta uusittiin 2022 keväällä ja talvisin kaksi jääkiekkokaukaloa ja avojää. Itse hiekkatekonurmialue on pääasiassa pesäpallokäytössä, mutta siinä harjoitellaan myös jalkapalloa. Kenttä on toiminut vuosia myös Hyllykallion koulun tärkeänä välitunti- ja ulkoliikuntapaikkana[44]. Koululaiset muun muassa yleisurheilevat ja hiihtävät kentällä. Vielä 1980-luvulla hiekkakentällä oli myös yleisurheilun suorituspaikkoja, esimerkiksi kiekkorinki[21]. Lisäksi kentän vieressä pesäpallokentän rajojen ulkopuolella on ollut vielä 2000-luvullakin joitakin yleisurheilun suorituspaikkoja, kuten sadan metrin mittainen juoksusuora, sekä nykyäänkin käytössä oleva pituushyppypaikka.[45]

Superpesiksen Etelä-Pohjanmaan paikallispelit keräsivät yleensä paljon yleisöä.

Miesten pääsarjapelejä Hyllykallion pesäpallokentällä pelasivat miehet ensimmäisen kerran vuonna 1985, jolloin katsomoon odotettiin entistä enemmän yleisöä[23]. Tuolloin Jymyn katsojakeskiarvo oli 1 152.[46] Vuonna 1987 kentän katsojakeskiarvo Nurmon Jymyn pääsarjan runkosarjaotteluissa oli 1 562. Tämä on edelleen stadionin katsojakeskiarvoennätys yhdeltä kaudelta. Kauden päättäneissä alemmissa pudotuspeleissä katsojakeskiarvo jäi 610 katsojaan.[47] Kaudella 1987 syntyi myös Hyllykallion kentän pitkäaikainen yleisöennätys, kun Nurmon ja Seinäjoen Maila-Jussien välistä paikallisottelua seurasi 3 020 katsojaa[25]. 1980-luvun lopulla alkaneilla Jymyn alasarjakausilla yleisömäärät jäivät vaatimattomiksi. Pääsarjakauden jälkeen yksittäisessä ottelussa rikottiin 500 katsojan raja vasta vuonna 1996. Ykköspesiskausien pohjanoteerauksena kaudella 1993 Hongikon Nuorisoseuran Urheilijoiden vierailua runkosarjassa oli seuraamassa vain 27 katsojaa.[20]

Nurmo nousi takaisin Superpesikseen kaudeksi 2004, jolloin Värimiehet Areenan runkosarjan katsojakeskiarvo oli 818 ja jatkosarjassa 1 085[48]. Seuraavalla kaudella runkosarjassa kentän yleisökeskiarvo oli runkosarjassa runsas tuhat. Jymyn hyvä menestys kuitenkin toi jatkosarjassa hyviä yleisömääriä.[49] Nurmon Jymyn selviydyttyä finaaliin rikkoutui lopulta myös 1980-luvulla syntynyt kentän yleisöennätys, kun 8. syyskuuta 2005 toista finaaliottelua Nurmon ja Kiteen Pallon välillä oli seuraamassa 4 290 katsojaa.[25]

Kaudella 2006 Värimiehet Areenan katsojakeskiarvo oli runkosarjassa 1 204 ja jatkosarjassa koko Superpesiksen paras eli 1 738.[50] Seuraavalla kaudella Nurmon yleiskeskiarvo oli runkosarjassa joukkueista kolmanneksi heikoin, mutta jatkosarjassa se oli jo 1 715 katsojaa per peli. Pudotuspeleissä Värimiehet Areenan katsojakeskiarvo oli 1 506.[51] Kaudella 2008 Skaala-areenalla kävi runkosarjassa keskimäärin 1 194 katsojaa, mutta jatkosarjassa keskiarvo jäi alle tuhannen[52]. Skaala-areenan runkosarjan katsojakeskiarvo kaudella 2009 oli 1 056 ja kaudella 2010 se oli 1 187. Nämä eivät ole suoraan Jymyn katsojakeskiarvoja, sillä joukkue pelasi kumpanakin vuonna yhden ottelun Seinäjoella.[25] Molemmilla kausilla Nurmon Jymy joutui alempiin pudotuspeleihin, joissa katsojamäärät olivat pienempiä.[53][54] Kausilla 2011 ja 2012 Skaala-areenan katsojakeskiarvo oli koko miesten Superpesiksen heikoin, ensimmäisen vuonna 867 ja toisena vuonna 912[55][56]. Kaudella 2013 JymyJussien Skaala-areenalla pelattujen otteluiden katsojakeskiarvo oli Superpesiksessä 1 580[57] ja Ykköspesiksessä 120 katsojaa[58].

Jymyn noustua pääsarjaan kaudeksi 2004 on Skaala-areenalta lähetetty televisiossa säännöllisesti Jymyn kotiotteluita. Kaudella 2005 Värimiehet Areenalta lähetettiin suorana YLE24:llä Nurmon ja Kiteen välinen toinen loppuottelu[64]. Seuraavana vuonna Värimiehet Areena sai näkyvyyttä televisiossa 10 minuuttia ja 40 sekuntia[59], mutta kaudella 2007 aika oli reilut 12 tuntia[60]. Ero johtuu pääosin siitä, että vuonna 2007 runkosarjan televisio-otteluita alettiin esittää Finnair Stadiumin sijaan seurojen kotikentiltä. Tuolla kaudella Urheilukanava esittikin suorana Jymyn ja Vimpelin Vedon välisen runkosarjan ottelun[65] sekä Nurmon ja Hyvinkään välisen viidennen välieräottelun[66]. Kaudella 2008 Urheilukanava esitti suorana Skaala-areenalta Jymyn ja Seinäjoen Maila-Jussien välisen ottelun[67]. Vuonna 2009 Kentältä televisioitiin ottelu Nurmo–Sotkamo[68]. Kaudella 2010 Skaala-areena sai televisioaikaa noin neljä ja puoli tuntia,[69] ja sieltä lähetettiin Nurmon Jymyn ja Jyväskylän Kirin välinen runkosarjan ottelu Nelonen Sport Pro -kanavalla[70]. Vuonna 2011 kentältä ei televisioituja otteluita lähetetty, mutta kauden 2012 heinäkuussa pelattu Jymyn ja Joensuun Mailan välinen ottelu esitettiin suorana Nelonen Prolla[71]. Ottelulähetysten lisäksi Hyllykallion pesäpallostadion on ollut televisiossa esillä muiden muassa Urheiluruudussa ja muissa urheiluaiheisissa ohjelmissa. Esimerkiksi vuonna 2008 Elixirin ohjelmasarjassa vierailtiin Skaala-areenalla[72]. Kentältä on kuvattu 2000-luvun alussa myös Värimiesten vielä vuonna 2013 televisiossa uusintana pyörinyt mainos[73]. Lisäksi Skaala-areenalta on lähetetty joitakin otteluita myös internetissä[74].