Siuntion kirkonkylä
Siuntion kirkonkylä on 354 asukkaan[1] taajama Siuntiossa ja kunnan entinen hallinnollinen keskus sen siirryttyä väkiluvultaan suurempaan Siuntion asemanseutuun, jossa sijaitseva nykyinen kunnantalo valmistui vuonna 1990.[2] Kirkonkylä tunnetaan kulttuurillisesti merkittävistä rakennuksistaan, kuten 1400-luvulla rakennetusta, pyhälle Pietarille pyhitetystä Siuntion kivikirkostaan.[3]
| Siuntion kirkonkylä | |
|---|---|
 Siuntion kirkko ja sankarivainajien hautausmaa. |
|
  Siuntion kirkonkylä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Uusimaa |
| Kunta | Siuntio |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä, taajama |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1,88 km² |
| Väkiluku (2017) | 354 |
| – Väestötiheys | 188,8 as./km² |
| Postinumero | 02570 |
Kirkonkylässä sijaitsee myös vanha kunnantalo Åvalla, Siuntion kotiseutumuseo, Krejansbergetin muinaishaudat, Siuntion hautausmaa ja sankarihaudat sekä Sjundeå svenska församlingin ja Siuntion suomalaisen seurakunnan yhteinen kirkkoherranvirasto. Kirkonkylän läheisyydessä sijaitsee myös Suitian kartanolinna, vapaapalokunta Sjundeå FBK, Tyyskylän kartano, Siuntion kylpylä, Västerbyn kartano ja entinen Päivärinteen koulu. Hieman kirkonkylästä länteen sijaitsee Gårdskullan kartano sekä maatalousmuseo.
Historia
Siuntion kirkonkylä, joka rakentui Siuntion Pyhän Pietarin kirkon ympärille jokilaaksoon Kirkkojoen varteen oli kunnan keskus aina keskiajalta 1950-luvulle, jolloin kunnan keskeiset palvelut olivat viimeistään siirretty Siuntion asemalle.[4]
Porkkalan vuokra-aika
Porkkalan vuokra-ajan alkaessa vuonna 1945 Siuntion asemanseutu jäi Neuvostoliiton alueelle ja palveluita siirrettiin asemalta takaisin kirkonkylään. Tuolloin Siuntion kirkonkylässä toimi muun muassa Helsingin osakepankki, Sjundeå Sparbank, posti, siirtomaatavarakauppoja, lihakauppa, lyhyttavarakauppa, parturi, pyöräliike, kaksi suutaria ja kaksi ompelijaa sekä Sjundeå Handelslag. Myöhemmin myös Lohjalainen Keko avasi myymälänsä Siuntion kirkonkylään.[4]
Kunnostustöiden jälkeen myös kunnantoimisto avattiin Åvallassa. Kirkonkylään rakennettiin myös uusi terveystalo ruotsalaisen Fellingsbron ystävyyskunnan tuella. Terveystaloon keskitettiin neuvola, kunnanlääkärin vastaanotto ja hammaslääkäri vuodesta 1949.[4]
Porkkalan vuokra-ajan jälkeen
Porkkalan vuokra-ajan jälkeen palveluita ja uutta asutusta ohjattiin takaisin Siuntion asemalle. Siuntio oli kuitenkin väkuluvultaan liian pieni, jotta oltaisiin voitu säilyttää kaksi elinvoimaista kuntakeskusta, minkä vuoksi Siuntion aseman jälleen kasvaessa Siuntion kirkonkylä kuivui.[4]
Lähteet
- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 6.3.2019. [vanhentunut linkki]
- https://www.uudenmaanliitto.fi/files/10616/Kunnan-_ja_kaupungintalot.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- Siuntion kirkko Mapio.net. Viitattu 6.3.2019.
- Anu Koskivirta: Siuntio - avainkunta kautta aikojen, s. 112. Siuntion kunta, 2010.
- Aiskos
- Annila
- Ängesby
- Ängsholm
- Backa
- Barråsa
- Bäcks
- Berge
- Bjerkom
- Björnträsk
- Bläsaby
- Bocks
- Böle
- Bollstad
- Bölsbacka
- Broända
- Dansbacka
- Davidsby
- Duvkulla
- Fågelvik
- Fall
- Fiskarvik
- Fjällskifte
- Flyt
- Förby
- Frodanäs
- Gammelby
- Gårdsböle
- Gårdskulla
- Gåsarv
- Gästans
- Göks
- Grännäs
- Grisans
- Grönskog
- Grotbacka
- Gynnars
- Hardvik
- Harvs
- Hästböle
- Hollstens
- Hovgård
- Hummelkila
- Huseby
- Järvans
- Josseby
- Kela
- Kalans
- Kanala
- Karskog
- Karuby
- Keldby
- Kisseböle
- Knaggeby
- Kockis
- Kopula
- Korsböle
- Krejans
- Kulla bol
- Myllykylä
- Kynnar
- Lempans
- Malm
- Masaby
- Matteby
- Mattisbacka
- Mörsbacka
- Munks
- Myrans
- Nackans
- Nackböle
- Niemenkylä
- Nordanvik
- Norrbirke
- Palmby
- Palmgård
- Paturs
- Påvalsmalm
- Pikkala
- Pölans
- Pappila
- Pulkbacka
- Purnus
- Rävböle
- Siggans
- Siuntion kirkonkylä
- Sjundby
- Skinnars
- Lieviö
- Söderarv
- Söderbirke
- Solbacka
- Störsby
- Störsvik
- Stubby
- Sunnanvik
- Svartbäck
- Suitia
- Tyyskylä
- Tupala
- Uusikylä
- Vadet
- Västerby
- Vejans
- Vik
- Vikarfall
- Vikars
- Yövilä