Suor Angelica

Suor Angelica (Sisar Angelica) on toinen ooppera Giacomo Puccinin Il tritticosta eli triptyykistä.[1] Samaan kokonaisuuteen kuuluvat muut teokset ovat Il tabarro (Viitta) ja Gianni Schicchi. Ooppera kantaesitettiin Metropolitan-oopperassa vuonna 1918.

Suor Angelica (Sisar Angelica)
Alkuperäinen nimi Suor Angelica
Määritelmä Yksinäytöksinen ooppera
Säveltäjä Giacomo Puccini
Libretto Giovacchino Forzano
Tyylilaji yksinäytöksinen ooppera
Kieli italia
Kantaesitys 14. joulukuuta 1918
Metropolitan Opera, New York City
Aikajana Puccinin oopperoista
Il tabarro Il trittico/Suor Angelica Gianni Schicchi
1917 1918 1918

Giacomo Puccinin sisar Iginia oli abbedissana nimellä Giulia Enrichetta Luccan lähistöllä olevassa Vicopelacon luostarissa. Siellä Puccini kuuli tarina nuorena kuolleesta kauniista nunnasta Suor Angelicasta [2]. Kun Giovacchino Forzano toi nähtäväksi luonnoksia luostariin sijoitetun oopperan juonesta, Puccini hyväksyi tarinan heti. Forzano lähetti libreton 3. maaliskuuta 1917 Puccinille. Neitsyt Marian ilmestyksen latinankieliset tekstit Puccini sai Don Pietro Panichellilta. (Panichelli etsi myös tekstit Toscan Te Deumiin). Suor Angelica valmistui 14. syyskuuta 1917.

Musiikkiin Puccini loi ajatonta tunnelmaa, tehokeinoina olivat pienet asiat kuten lampaiden, lintujen ja mehiläisten äänet. Koko alkuosa kuvaa luostarin rauhallista ja hengellistä elämää. La zia principessa on naispuolinen Scarpia ja Puccinin ainoa alttopäärooli. La Zia Principessan sisääntulo on musiikillisesti tehokas. Allekirjoituskohtaus muistuttaa Toscan toisen näytöksen loppua; musiikki vie draamaa eteenpäin.

Rooman ensi-iltaan lisättiin Angelican aariaan Senza mamma jatkoa Ora che sei un angelo del cielo. Alkuperäisessä partituurissa oli myös intermezzon jälkeen aaria kukkasille. Se on poistettu.

Hahmot

Pääroolit

  • Suor Angelica, nunnasopraano
  • La zia principessa, Angelican tätialtto

Sivuroolit

  • La badessa, abbedissamezzosopraano
  • La suora zelatrice – mezzosopraano
  • La maestra delle novizie, noviisien opettaja – mezzosopraano
  • Suor Genovieffa – sopraano
  • Suor Osmina – sopraano
  • Suor Dolcina – sopraano
  • La suora infermiera, hoitajasisar – mezzosopraano
  • Le cercatrici, almusisaret – kaksi sopraanoa
  • Le converse, apusisaret – sopraano ja mezzosopraano
  • Le novizie – kaksi sopraano ja mezzosopraano

Tapahtumapaikka ja -aika sekä kesto

Ensi-iltamiehitys

Suor Angelica 14.12.1918 Metropolitan Opera House, New York

Kapellimestari Roberto Moranzoni

  • Suor Angelica- Geraldine Farrar
  • La zia principessa- Flora Perini
  • La badessa- Rita Fornia
  • La suora zelatrice- Marie Sundelius
  • La maestra delle novizie- Cecilia Arden
  • Suor Genovieffa- Mary Ellis
  • Suor Osmina- Marguerite Belleri
  • Suor Dolcina- Marie Mattfield
  • La suora infermiera- Leonora Sparkes
  • Le cercatrici- Kitty Beale ja Minnie Egener
  • Le converse- Marie Tiffany ja Veni Warwick
  • Una novizia- Phyllis White

Kuuluisa aaria ja kohtaus

  • Senza mamma, o bimbo, tu sei morto - Angelican aaria
  • INTERMEZZO

Lyhyt juoniseloste

Kappelista kuuluu rukoilevien nunnien ”Ave Maria”. Apusisaria ja Suor Angelica menevät kappeliin. Jumalanpalveluksen jälkeen sisaret kokoontuvat keskustelemaan. Keskustelu poimuilee luostarin elämän ympärillä. La maestra delle novizie huomauttaa, että nunnilla ei saa olla mitään toiveita. Angelican epäillään joutuneen luostariin jonkun salaisuuden takia.

Ampiainen on pistänyt Suor Chiaraa. Suor Angelica valmistaa yrttisekoitteen lääkkeeksi. Almusisaret saapuvat ruokalahjoitusten kanssa. He kertovat nähneensä luostaria lähestyvät vaunut. Suor Angelica kiihtyy ja pyytää kuvailemaan niitä. Vierailukello soi ja abbedissa kutsuu Angelican vierailuhuoneeseen.

La zia principessa astuu sisään ja Suor Angelica yrittää syleillä tätiään. Täti ei luo katsetta polvistuneeseen Angelicaan ja kääntää päänsä pois. Täti kertoo tulleensa koska Angelican nuorempi sisar on menossa naimisiin ja Angelican tulisi luopua omaisuudestaan. Angelica on suvun häpeätahra aviottoman lapsensa takia. Ahdistuneen keskustelun päätteeksi Angelica kysyy uutisia lapsestaan, jonka hän on nähnyt vain kerran. Täti vastaa kylmästi pojan kuolleen kaksi vuotta sitten. Angelica vaipuu maahan nyyhkyttäen ja allekirjoittaa luovutuspaperin. Täti poistuu asiakirjan kanssa vilkaisematta sisarentyttöönsä.

Angelica jää yksin, hän purskahtaa kyyneliin ja laulaa lapselleen Senza mamma, o bimbo, tu sei morto (Rakas lapseni, kuolit ilman äitiäsi). Hän haluisi olla lapsensa kanssa taivaassa. Angelica on hurmioituneessa mielentilassa ja tietää mitä pitää tehdä. Hän sekoittaa myrkkyjuoman yrteistä ja hyvästelee ajatuksissaan sisarensa. Angelica juo maljan. Hän herää hurmiostaan todellisuuteen ja tajuaa tehneensä kuolemansynnin. Angelica rukoilee Neitsyt Marialta poikansa tähden anteeksiantoa. Myrkky alkaa vaikuttaa. Angelica näkee näyn, jossa Neitsyt Maria lähestyy häntä pojan kanssa. Äiti ojentautuu lastaan kohti ja samalla hän kaatuu kuolleena maahan.

Orkestrointi

  • pikkolo, 2 huilua, 2 oboeta, englannintorvi, 2 klarinettia, bassoklarinetti, 2 fagottia
  • 4 käyrätorvea, 3 trumpettia, 3 pasuunaa, bassopasuuna
  • patarummut, triangeli, lautaset, isorumpu (grancassa)
  • kellopeli, celesta, harppu, pronssinen kello (lavalta)
  • jouset

Lavan takaa:

  • pikkolo, 2 pianofortea, urut, 3 trumpettia, kellot, lautaset, tavolette

Lähteet

  1. Helsingin Sanomat, 30.11.1924, nro 329, s. 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.07.2018.
  2. Weaver/Puccini: "The Puccini Companion", sivu 23

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.