Sirppikipuaja

Sirppikipuaja
Uhanalaisuusluokitus
	Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Eukaryootit Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Kipuajat Dendrocolaptidae
Suku:	Sirppikipuajat Campylorhamphus
Laji:	trochilirostris
Kaksiosainen nimi
	Campylorhamphus trochilirostris ; (Lichtenstein, 1820)
Alalajit
	C. t. brevipennis; C. t. devius; C. t. guttistriatus; C. t. hellmayri; C. t. lafresnayanus; C. t. major; C. t. napensis; C. t. notabilis; C. t. omissus; C. t. snethlageae; C. t. thoracicus; C. t. trochilirostris; C. t. venezuelensis; C. t. zarumillanus;
Katso myös
	Sirppikipuaja Wikispeciesissä; Sirppikipuaja Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Sirppikipuaja (Campylorhamphus trochilirostris) on laajalla alueella Etelä-Amerikassa tavattava kipuajiin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

Kooltaan sirppikipuaja on 24–28 cm. Lajin tunnistaa parhaiten sen hyvin pitkästä ja kapeasta ja voimakkaasti alaspäin kaartuvasta nokasta, joka on väriltään punertava tai punaruskea. Lajin musta pää ja ruskea selkä ovat erityisesti päässä tiheästi vaaleajuovaiset. Linnun siivet ja perä ovat väritykseltään punaruskeat. Vatsa on ruskea. Sirppikipuaja eroaa käyräsirppikipuajasta (Campylorhamphus procurvoides) viirutuksensa perusteella. Lajin höyhenpuvussa ja nokan pituudessa on vaihtelua alalajeittain.[2][3]

Levinneisyys ja elinympäristö

Sirppikipuajaa tavataan Argentiinassa, Boliviassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Ecuadorissa, Panamassa, Paraguayssa, Perussa ja Venezuelassa.[1] Lajia tavataan alankomailla yleensä alle 1 300 metrin korkeudella. Elinympäristöä ovat metsien reunat, valoisat metsämaat ja myös soisemmat seudut. Laji tulee toimeen myös talousmetsissä.[2]

Elintavat

Sirppikipuajat elävät yleensä yksin tai pareittain liittyneinä sekaparviksi muiden lintulajien kanssa. Laji liikkuu puiden rungoilla ja päällyskasvien, kuten ananaskasvien, joukossa.[3] Pesä rakennetaan vanhaan tikankoloon tai johonkin muuhun puussa olevaan onkaloon. Naaras munii kahdesta kolmeen munaa ja myös koiras auttaa munien hautomisessa ja poikasten ruokkimisessa.[4]

Ravintonaan sirppikipuaja käyttää hyönteisiä, joita se etsii rungoilta ja kaivaa pitkän nokkansa avulla puiden kuorten alta.[2]

Lähteet

BirdLife International: Campylorhamphus trochilirostris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.12.2013. (englanniksi)
Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A Guide to the Birds of Colombia, s. 354. Princeton University Press, 1986. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2009). (englanniksi)
Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America, s. 211. University of Texas Press, 1994. ISBN 978-0-292-77063-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2009). (englanniksi)
Woodcreepers: Dendrocolaptidae - Red-billed Scythebill (campylorhamphus Trochilirostris): Species Account Animal Life Resource. Viitattu 20.2.2009. (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[IUCN-1] BirdLife International: Campylorhamphus trochilirostris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.12.2013. (englanniksi)

[gbc-2] Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A Guide to the Birds of Colombia, s. 354. Princeton University Press, 1986. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2009). (englanniksi)

[bsa-3] Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America, s. 211. University of Texas Press, 1994. ISBN 978-0-292-77063-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2009). (englanniksi)

[4] Woodcreepers: Dendrocolaptidae - Red-billed Scythebill (campylorhamphus Trochilirostris): Species Account Animal Life Resource. Viitattu 20.2.2009. (englanniksi)