Sirovarpushaukka
Sirovarpushaukka (Accipiter brevipes) on kaakkoiseurooppalainen petolintu.
Sirovarpushaukka | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
Heimo: | Haukat Accipitridae |
Suku: | Lintuhaukat Accipiter |
Laji: | brevipes |
Kaksiosainen nimi | |
Accipiter brevipes |
|
Katso myös | |
Sirovarpushaukka Wikispeciesissä |
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 32–38 cm, siipien kärkiväli 65–75 cm ja paino 150–275 g. Naaras on vain hiukan suurempi kuin koiras. Lintu muistuttaa varpushaukkaa, mutta sen siivet ovat pitemmät ja kapeammat ja pyrstö hieman lyhyempi, minkä takia se antaa siromman vaikutelman kuin varpushaukka. Aikuinen naaras on päältä tumman ruskeanharmaa, koiras siniharmaa, ja koiraan poski on myös siniharmaa, toisin kuin varpushaukkakoiraan, jonka poski on punertava. Nuori lintu on päältä ruskea ja alapuolelta voimakkaan juovikas.
Esiintyminen
Sirovarpushaukka pesii hyvin laikuittaisesti Kaakkois-Euroopassa Balkanilla, Kreikassa ja Turkissa sekä lisäksi Irakissa. Yhtenäisen esiintymisen alue on Mustanmeren pohjoispuolella Ukrainasta Kaukasuksen itäosiin. Sen elinympäristön ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 10 000–100 000yksilöä. Se on muuttolintu, joka talvehtii pääosin Afrikassa. Lajia ei ole tavattu Suomessa.[2]
Elinympäristö
Laji on riippuvainen metsistä kuten muutkin varpushaukat. Se suosii lehtimetsiä, etenkin tammia, leppiä, haapoja ja kastanjoja kasvavia metsiä. Metsättömillä seuduilla se tyytyy jokivarsien metsiköihin ja pensastoihin, puutarhoihin ja puistometsiköihin. Se on alavien maiden lintu, ja sitä tavataan harvoin yli 1 000 m:n korkeudella vuoristossa.
Lisääntyminen
Hatara risupesä on puun oksalla 5–10 m korkealla. Naaras munii 3–5 munaa, joita se hautoo 30–35 päivää. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti ja ovat lentokykyisiä noin 40–45 päivää vanhoina. Sukukypsä yksivuotiaana.
Ravinto
Lajin ravinto koostuu enimmäkseen liskoista ja suurikokoisista hyönteisistä. Ruokalistalla on myös lintuja, pikkujyrsijöitä ja matelijoita.
Lähteet
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.
Viitteet
- BirdLife International: Accipiter brevipes IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.5.2014. (englanniksi)
- Rariteettikomitea (Arkistoitu – Internet Archive)