Sirkus (elokuva)

Elokuvan tapahtumat keskittyvät kiertävään sirkukseen. Sirkus kärsii vähäisistä kävijämääristä, kunnes eräänä päivänä poliisia pakeneva kulkuri juoksee keskelle esitystä pilaten sen, mutta saaden yleisön innostumaan. Sirkuksen tirehtööri tarjoaakin kulkurille töitä klovnina, mutta huomattuaan, että tämä on hauska vain, kun ei yritä olla hauska[1], pitääkin tämän lavasteista huolehtivana avustajana. Kulkuri ei tiedä olevansa sirkuksen uusi vetonaula.

Pian kulkuri rakastuu tirehtöörin tytärpuoleen, joka myös esiintyy sirkuksessa. Tyttö kuitenkin rakastaa komeaa nuorallatanssija Rexiä, jonka kanssa mustasukkainen kulkuri alkaa kilpailla. Samoihin aikoihin hänelle myös selviää, kuinka tirehtööri käyttää häntä hyväkseen, ja hän vaatii itselleen paikan oikeana klovnina. Samalla hän kuitenkin menettää tahattoman hauskuutensa. Elokuvan huipentumassa kulkuri joutuu esiintymään nuorallatanssijana Rexin sijasta. Kaoottisen esiintymisensä jälkeen hän käy tirehtöörin kimppuun nähdessään tämän jälleen pahoinpitelevän tyttöä, minkä seurauksena hänet erotetaan. Tyttö karkaa sirkuksesta seuratakseen kulkuria, mutta tämä kieltäytyy ottamasta tyttöä mukaansa. Sen sijaan hän auttaa tytön naimisiin Rexin kanssa ja pelastaa hänet siten myös tirehtöörin vallasta. Chaplinin kulkuri-elokuville poikkeuksellisesti elokuvan loppu on melankolinen: sirkus lähtee tyttö mukanaan, ja kulkuri jää istumaan autioituneelle kentälle.

Kultakuumeen jälkeen Chaplin pyöritteli ideoita muun muassa Napoleon-elokuvan tekemisestä sekä Robert Louis Stevensonin novellikokoelman Itsemurhaklubi (1878) dramatisoinnista elokuvaksi, mutta hylkäsi ideat jonkin ajan päästä ja alkoi kehitellä Sirkusta. Chaplinin luottonäyttelijän Henry Bergmanin mukaan Chaplinilla oli aluksi ajatus vain elokuvan painajaismaisesta nuorallakävelykohtauksesta, jonka ympärille hän alkoi muodostaa tarinaa. Elokuvan nimeksi oli aluksi kaksi eri vaihtoehtoa: Sirkus ja The Traveller.

Elokuvan tuotanto alkoi 2. marraskuuta 1925 Hollywoodissa Chaplinin studiolla, missä suurin osa elokuvasta kuvattiin. Ensimmäiset kaksi kuukautta kuluivat sirkusteltan rakentamisessa, kohtausten ja tarinan ideoinnissa sekä Chaplinin harjoitellessa nuorallakävelyä. Hän ilmeisesti suunnitteli aluksi naispääosaan Kultakuumeen Georgia Halea, mutta päätyi vaimonsa Lita Greyn suosituksesta kiinnittämään rooliin tämän lapsuudenystävän Merna Kennedyn. Muihin päärooleihin Chaplin valitsi Henry Bergmanin lisäksi uuden avustajansa Harry Crockerin sekä Allan Garcian, joka tuli näyttelemään myös Kaupungin valoissa ja Nykyajassa (1936).

Tuotannon ensimmäinen vastoinkäyminen sattui 6. joulukuuta, kun Los Angelesissa riehunut myrsky vaurioitti pahoin juuri valmistunutta sirkustelttaa. Elokuvan kuvaukset alkoivat 11. tammikuuta 1926, ja tammikuun ajan Chaplin keskittyi nuorallakävelykohtaukseen. Tämä oli poikkeus hänen aikaisemmista työtavoistaan, sillä yleensä hän kuvasi elokuvansa kronologisesti. Helmikuun alussa kuitenkin huomattiin, että kuvattu filmimateriaali oli naarmuuntunut kehityslaboratoriossa, ja siksi kuvaukset oli aloitettava alusta. Kaiken kaikkiaan Chaplin kuvasi nuorallakävelykohtausta noin 700 ottoa.

Tämän jälkeen kuvaukset jatkuivat ongelmitta syyskuuhun asti, ja sinä aikana saatiin kuvatuksi myös elokuvan alun huvipuistokohtaus studion ulkopuolella Venice Beachilla. 28. syyskuuta studiolla syttyi tulipalo, joka tuhosi suurimman osan lavasteista ja vahingoitti laitteistoa. Kuvaukset saatiin kuitenkin pian jatkumaan, ja Sirkus oli kuvattu lähes kokonaan marraskuun loppuun mennessä. Tuolloin kuitenkin Chaplinin vaimo Lita Grey muutti pois Chaplinin kodista. Aavistellen vaikeaa avioeroa Chaplin keskeytti työt studiolla ja lomautti suurimman osan työntekijöistä ja näyttelijöistä. Itse hän lähti New Yorkiin kuvattu filmimateriaali mukanaan, sillä hän uskoi Greyn lakimiesten yrittävän saada elokuvan haltuunsa. Grey haki virallisesti avioeroa 10. tammikuuta 1927 ja julkaisi kohua aiheuttaneen avioerokanteen. Erosta syntyi skandaali, ja se vaaransi väliaikaisesti Chaplinin uran. Samaan aikaan Yhdysvaltain veroviranomaiset vaativat häneltä yli miljoonaa dollaria maksamattomia veroja.

Chaplin pääsi palamaan elokuvantekoon 3. syyskuuta 1927. Vastoinkäymiset eivät kuitenkaan olleet vielä ohi. Nuorallakävelykohtauksen loppuun tarvittava kauppa oli löydetty Los Angelesin esikaupungista Sawtellesta, mutta kuvausten ollessa keskeytettynä sen tilalle oli rakennettu hotelli, ja kauppa päädyttiin rakentamaan studiolle. Kuten yleensä, Chaplin kuvasi elokuvan loppukohtauksen myös viimeisenä. Lokakuun alussa paikallisen collegen opiskelijat varastivat kohtaukseen tarvittavan sirkusvaunun, jonka he aikoivat polttaa. Vaunu saatiin kuitenkin lyhyen keskeytyksen jälkeen takaisin, ja Sirkuksen kuvaukset saatiin lopulta valmiiksi lokakuussa 1927.

Elokuvan leikkaaminen vei Chaplinilta vain noin kaksi viikkoa, sillä suurin osa elokuvasta oli leikattu jo kuvausvaiheessa. Elokuva koe-esitettiin ensimmäisen kerran 28. lokakuuta 1927 Alexandra-elokuvateatterissa Glendalessa. Muutamien korjausten ja uudelleenkuvausten jälkeen elokuva koe-esitettiin toisen kerran Bard & West Adams -elokuvateatterissa Los Angelesissa, ja saatuaan elokuvalleen hyvän vastaanoton Chaplin totesi sen olevan valmis ensi-iltaan.

Chaplin tuotti elokuvansa täysin itsenäisesti, ja hänen studionsa huolehti myös elokuvan markkinoinnista. Ensi-iltoja varten Chaplin tilasi elokuvalle varta vasten sävelletyn musiikin säveltäjä Arthur Kaylta.

Sirkuksen maailmanensi-ilta oli 6. tammikuuta 1928 Strand-elokuvateatterissa New Yorkissa, ja sitä seurasi spektaakkelimainen Los Angelesin ensi-ilta Chaplinin ystävän Sid Graumanin Grauman's Chinese Theatressa 27. tammikuuta. Ensi-illassa esiintyi erilaisia sirkustaiteilijoita ja -eläimiä.

Sirkus sai kriitikoilta erittäin hyvät arviot ja tuotti 3 800 000 Yhdysvaltain dollaria. Se oli taloudellisesti menestyneimpiä mykkäelokuvia ja lähes Kultakuumeen veroinen menestys. Samana vuonna järjestetyssä ensimmäisessa Academy Awards -gaalassa Chaplin oli ehdolla parhaan näyttelijän, komediaohjaajan, käsikirjoittajan (vaikkei Chaplin vielä tuohon aikaan käyttänyt elokuvanteossa käsikirjoituksia) ja tuottajan sarjoissa. Yhdysvaltain elokuva-akatemia kuitenkin päätti ottaa Chaplinin pois kilpailusta ja myöntää hänelle erikoispalkinnon Sirkuksen ohjaamisesta, käsikirjoittamisesta ja tuottamisesta sekä siinä näyttelemisestä.

• Mykkäelokuvasivusto
• David Robinson, Chaplin – His Life and Art. Lontoo: Collins, 1985. ISBN 0-00-216387-X

• Tietoa elokuvan tuotannosta Chaplinin virallisilla sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Sirkus New York Museum of Modern Artin Chaplin-retrospektiivissä