Sippolan hovi

Sippolan hovi eli Sippolan kartano on entinen rälssisäteri, jonka maat on nykyisin palstoitettu[1]. Päärakennus on Suomen suurin puukartanorakennus. Se on tunnettu aiemmin myös von Daehnien kartanona. Kartano sijaitsee Kouvolan Sippolassa. Sen uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1836.[2] Vuosina 1857–1899 siellä toimi Saveron pullolasitehdas[1]. Kartanossa on toiminut vuodesta 1909 alkaen koulukoti.[3]

Sippolan hovi

Alexander von Daehn perusti Sippolaan vuonna 1856 Suomen ensimmäisen juustomeijerin.[1] Kartanon pihassa kasvaa niin kutsuttu juustomänty. Puu on saanut nimensä siitä, että kartanon juustomestariksi hankittu nuori sveitsiläinen Rudolf Klossner keitti sen oksasta roikkuneessa padassa ensimmäisen Suomessa valmistetun emmentaljuuston vuonna 1856.[4] Klossner houkutteli Sveitsistä Suomeen kymmeniä muitakin juustomestareita, ja hänestä itsestään tuli Suomen ensimmäinen valtiomeijeristi.[5]

Sippolan kartanon omistajia

Kartanon muodosti valtaneuvos Lorentz Creutz, joka korotettiin vuonna 1654 paroniksi. Hän sai alueita läänitykseksi, osti talonpojilta sukuoikeuksia ja tiluksia ja sai muodostettua Sippulaksi kutsuttuun kylään maatilan, jolle myönnettiin säterioikeudet. Näin syntyi kartano. Sippula ja Ahvenkoski periytyivät Lauri Creutzin toiseksi vanhimmalle pojalle Johannes Creutzille, jonka kuningatar Ulriika Eleonoora korotti kreiviksi 1719.

Turun rauhaa 1743 edeltäneen venäläismiehityksen aikana kartanon rakennukset poltettiin ja tila autioitui.

Ruotsalaisen vallananastajan puolelle jääneiden Creutzien piti pikkuvihan johdosta luopua Vanhaan Suomeen jääneistä omistuksistaan. Kreivin perilliset myivät Sippolan, ja sen omistaja vaihtui usein. Lopulta omistajasuvuksi vakiintui Daehn-suku.

Ennen von Daehnin aikaa Sippolan hovin pinta-ala oli n. 8000 hehtaaria[6], josta viljelysmaata oli vain. n. 100 hehtaaria[7]. Aleksanteri Gustav von Daehnin aikana hovin pinta-ala kasvoi 10.000 hehtaariin[8].

Sippolan hovin torppareista on erillinen artikkeli.

Kartanon omistajasukuja ovat olleet:

  • 1600-luvun puolivälin tienoilta pikkuvihaan: Creutz-suku
  • 1700-luvun loppupuoliskolla: sekalaisia omistajia
  • pitkään 1700-luvulla: kirkkoherra Gudseus
  • 1800-luvulla Daehn-suku

Omistajaluettelo (mahdollisesti epätäydellinen) 1600-luvun lopulta lukien[7]:

  • valtaneuvos, paroni Lorentz Creutz (Lauritsa Creutz) 1649 - 1676
  • Elsa Duval (edellisen vaimo) 1676 -
  • maamarsalkka, kreivi Johannes Creutz 1676 - 1726
  • Gertrud Sofia von Treyden (edellisen vaimo) 1721 - 1737[9]
  • sotaneuvos, kreivi Svante Creutz - 1746
  • paroni Otto Reinhold von Stackelberg - 1755
  • talollinen Bertil Niilonpoika Koskela 1756 - 1760
  • tuomiorovasti Fabian Gudseus 1761 - 1783
  • hovineuvos, asessori, tykistökapteeni Johan Samuel von Daehn 1784 - 1814
  • kuvernementtisihteeri Aleksander Gustav von Daehn 1814 - 1855 "vanha herra"
  • kapteeni Alexander Leonard von Daehn 1856 - 1894
  • ministerivaltiosihteeri Woldemar Carl von Daehn 1894 - 1898
  • Halla Oy (Kymi Oy) 1899 (piti metsät, myi pois kartanon)
  • eversti Lennart Forsten 1899 - 1909
  • hovineuvos Bjugg 1909

Saveron hovi

Saveron hovi perustettiin Sippolan hovin sivutilaksi Saverolle 1857[10]. Hovi paloi vuonna 1910 ja sijaitsi todennäköisesti osoitteessa Niittypolku 22. Sitä kutsuttiin myös nimellä Härkähovi. Hovissa oli tilanhoitaja, kaksi renkiä ja yksi piika.

Saveron torpat tekivät taksvärkkiä Härkähoville. Sieltä toimitettiin myös maitoa päähovin juustolaan ja lasitehtaan väelle.

Lähteet
  1. Facta 2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 784
  2. http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/s/mesis/manor_mesis_fi.html
  3. Sippolan koulukoti senaatti.fi.
  4. Anjalankoski on teollisuuskeskus luonnon helmassa MTV3.fi 8.1.2008 [vanhentunut linkki]
  5. Kaaro, Jani (toim.): ”Juusto”, Ruoka-Kalevala eli makumuistoja Suomesta, s. 98. SKS, 2017. ISBN 978-952-222-826-0.
  6. Marianna Heikinheimo: Sippolan koulukoti, Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, s. s. 26. Helsinki: Senaatti.kiintestöt / Arkkitehtitoimisto arkbyroo, 8.6.2015. ISBN ISBN 978-952-7062-39-5.
  7. V. Vesalainen: Sippolan hovi ja sen torpparit. Myllykosken Kirjapaino Osakeyhtiö, 1953.
  8. Räntilä, Kari: Kaakon kuriiri, s. s. 30 Kari Räntilä, Sippolan hovi - von Daehnien sotilaskartano. Pohjois-Kymenlaakson Kadettipiiri, 1993. ISBN ISBN 952-90-4318-X.
  9. Hellgren, Kirsti: Sippolan historia, s. 196. Sippolan kunta, 1957.
  10. Seppä, Antti: Savero - Kahden vuosisadan kylä, s. 28-33. Polven kirja ja vihko, 2001. ISBN ISBN 951-97261-6-0.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.