Sipoo

Sipoo; Sibbo
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°22′37″N, 025°15′43″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	753
Hallinnollinen keskus	Nikkilä
Perustettu	1425
Pinta-ala ilman merialueita	342,67 km²; 227:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	698,60 km²; 171:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	339,67 km²
– sisävesi	3,00 km²
– meri	355,93 km²
Väkiluku	22 313; 46:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys	65,69 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	18,0 %
– 15–64-v.	64,2 %
– yli 64-v.	17,8 %
Äidinkieli	2020 [4]
– suomenkielisiä	64,3 %
– ruotsinkielisiä	30,0 %
– muut	5,7 %
Kunnallisvero	19,25 %; 286:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja	Mikael Grannas
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025[6]; • RKP; • Kok.; • PS; • Vihr.; • SDP; • Liik.; • Kesk.	; 14; 13; 5; 4; 3; 3; 1
	www.sipoo.fi
	Infobox OKNimi-testi OK

Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää, idässä Porvoo ja Pornainen sekä pohjoisessa Mäntsälä. Kunnassa on 22 313 asukasta[2] ja sen pinta-ala on 698,60 km², josta 339,67 km² on maata ja loput 3,00 km² sisävesialueita.[1] Sipoo on osa Helsingin metropolialuetta.[7]

Sipoon saaristoa.

Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 64 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen ja 30 prosenttia ruotsin.

Vuoden 2009 alussa Sipoosta siirrettiin noin 30 neliökilometrin laajuinen alue Helsinkiin. Siirrettyyn alueeseen kuuluvat muun muassa Östersundom, Karhusaari ja Landbo.

Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma ja Västerskog) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–1990-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.

Sipoo liittyi HSL-alueeseen 1. tammikuuta 2012, joten Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella käytössä oleva matkakortti kelpaa myös Sipoon linja-autoliikenteessä.

Helsingin metrolle suunnitellun itäisen jatkeen Mellunmäestä olisi tarkoitus alustavasti ulottua Sipoon Majvikiin[8] ja siitä mahdollisesti vielä Sipoonlinnaan asti.[9]

Historia

Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt hiidenkiukaita. Hämäläisten on arveltu siirtyneen alueelle viimeistään vuoden 1000 tienoilla. Siitepölytutkimusten perusteella maata on viljelty alueella kuitenkin jo 800–1000-luvuilla. Vahvoja vanhoja hämäläiskyliä ovat olleet Paipis, Savijärvi ja erityisesti Linnanpelto eli Borgby. Myös Mårtensbyssä, Savijärven tytärkylässä Nickbyssä ja Borgbyn tytärkylässä Härtsbyssä on ollut alkuperäisiä hämäläistaloja.[10][11]

Ensimmäisten ruotsalaisten siirtolaisten on arvioitu tulleen alueelle 1300-luvulta lähtien. Ruotsalainen asutus levittäytyi Sipoonjokea pitkin pohjoiseen ja asutti sen rannat voimakkaimmin Sipoon kirkon seudulla, jossa vanhan suomalaisasutuksen jäljet ovat melkein täysin hävinneet. Ruotsalaisasutus on pohjoisessa keskimäärin nuorempaa kuin lännempänä, mihin viittaa se, että pitäjän suurimmilla kylillä on kristillisen etunimen sisältämät nimet.[10]

Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana. Sipoon seurakunta perustettiin 1425. 1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita kuten Östersundom, Hitå ja Eriksnäs. 1600-luvulla pitäjässä oli myös salpietarikeittämö ja 1700-luvulla aloitettiin kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus. Aiemmin täysin ruotsinkielisestä Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, enemmistökielenä ruotsi.

Vuodesta 2003 suomi on virallisesti ollut kunnan enemmistökieli[12].

Vuoden 2009 alueliitos

Helsingin kaupunki esitti kesällä 2006 valtioneuvostolle, että läntisestä Sipoosta liitettäisiin noin 50 neliökilometriä maata Helsinkiin. Sipoon kunta vastusti esitystä ja piti perusteluita liitokselle lainvastaisina. Valtioneuvosto päätti 28. kesäkuuta 2007 äänin 8–4 Sipoon lounaisosan, selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen mukaisen noin 30 neliökilometrin suuruisen alueen liittämisestä Helsinkiin vuoden 2009 alusta[13]. Päätöksestä jätettiin useita valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi ne 15. tammikuuta 2008.[14]

Elinkeinot

Sipoo on pendelöintikunta, jonne tullaan töihin ja josta mennään töihin naapurikuntiin, etenkin Helsinkiin, Vantaalle ja Porvooseen. Työpaikkaomavaraisuus on ollut noin 60 prosenttia, mutta sitä pyritään parantamaan uusien työpaikka-alueiden avulla. Työllisyystilanne on Sipoossa ollut perinteisesti hyvä. Perinteinen maatalous työllistää enää vajaat 3 % Sipoon työikäisistä. Tunnettuja sipoolaisia tuotteita ovat olleet esimerkiksi Ingmanin meijerituotteet ja Livalin valaisimet, mutta palvelutyöpaikkoja on selkeästi eniten (noin 80 %). Sipoon elinkeinorakenne sisältää tyypillisen yrittäjärakenteen, jossa noin 95 % yrityksistä on mikroyrityksiä.

Keravan Energia ja Sipoon Energia

Keravan Energian omistavat Keravan ja Sipoon kunnat, joiden alueella yhtiö vastaa sähköjakelusta. Toiminta yhtiöitettiin 1992 ja 1995 syntyi Sipoon Energia oy. Yritys ostaa ydinvoimaa Olkiluodon voimalasta. Keravan Energia sijoittaa 17 miljoonaa euroa Fennovoiman ydinvoimalaan. Keravan Energian toimitusjohtaja on Fennovoiman emoyhtiön toimitusjohtaja elokuusta 2015.[15][16]

Väestönkehitys

Sipoon väkimäärä on 22 269 (30.6.2022). Sipoon väestönkasvu 2000-luvulla on ollut Suomen suurimpia. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Sipoon ja Helsingin välistä osakuntaliitosta ei kuitenkaan ole huomioitu tiedoissa vuosien 1980–2008 osalta, ja se selittää väkiluvun pienen laskun vuoden 2010 kohdalla.[17]

Sipoon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			12 971
1985			13 875
1990			14 671
1995			15 497
2000			17 477
2005			18 719
2010			18 253
2015			19 399
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Kylät ja taajamat

Sipoon maarekisterikylät:[18] Borgby, Boxby, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Hangelby, Hindsby, Hitå, Härtsby, Immersby, Kallbäck, Kirkonkylä, Löparö, Martinkylä, Massby, Myras, Nevas, Nikkilä, Norrkulla, Paippinen, Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Träskby ja Östersundom.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Sipoossa oli 20 310 asukasta, joista 16 832 asui taajamissa, 3 227 haja-asutusalueilla ja 251:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sipoon taajama-aste on 83,9 %.[19] Sipoon taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[20]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Helsingin keskustaajama*	8 103
2	Söderkulla*	7 306
3	Träskby	579
4	Etelä-Paippinen	304
5	Linnanpelto	293
6	Savijärvi	247

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Sipoon keskuspaikka Nikkilä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on Martinkylän ja Talman tavoin osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Sipoon lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[20] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[21] Söderkullan taajama ulottuu osittain Helsingin kaupungin ja pieneltä osin myös Vantaan kaupungin alueelle.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sipoossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Sipoon suomalainen seurakunta
Sibbo svenska församling

Nämä seurakunnat muodostavat Sipoon seurakuntayhtymän (ruots. Sibbo kyrkliga samfällighet).

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Sipoossa toimivat Sipoon Betania-seurakunta sekä Simsalön Sion-seurakunta.[23]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sipoon alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[24]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sipoon kunnan nykyisellä alueella.

Sipoon seurakunta (jaettu Sipoon suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi 1965)

Sipoonjoki

Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, monihaarainen joki, josta noin 30 km sijaitsee Sipoossa. 1800-luvun lopulla joki oli vielä niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivoillakin Söderkullan kartanolle. Nykyisellään se muistuttaa joiltakin osiltaan enemmänkin ojaa vähäisen virtaaman takia. Joen mukaan on nimetty Sipoon toinen yläaste, Sipoonjoen koulu.

Nähtävyyksiä

Sipoon vanha kirkko.

Fiskträsk on järvi Sipoossa.

Sipoon uusi kirkko.

Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.

Sipoon vaakuna

Sipoon kunnan vaakunan on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Vaakunassa on mustaa taustaa vasten hopeinen suden pää aaltoilevaksi muotoillun parrun päällä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954 ja Sisäasiainministeriö vahvisti sen 25.2.1955.

Tapahtumia

Muinaistulien yö Joensuun tilalla elokuun lopussa
Kesäteatteri (Sipoon teatteri), heinä-elokuussa
Naarassuden juoksu, elokuun lopulla

Ruokakulttuuri

Sipoon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paistetut maksaviipaleet sipulin ja pekonin kera, erilaiset laatikkoruoat, lihakeitto, riisipuuro, luumukeitto ja piimälimppu.[25]

Tunnettuja sipoolaisia

Georg Borgström (1842–1920), maanviljelysneuvos, Östersundomin kartanon omistaja
Erik Borgström (1882–1951), maanviljelysneuvos, Östersundomin kartanon omistaja
Nils Gustaf Borgström (1918–2002), maanviljelysneuvos, Östersundomin kartanon omistaja
Hjalmar Ingman (1904-1981) oli Ingman meijeriteollisuuden perustaja (Nyttemmin Ingman Group)
Hjalmar Lindqvist oli tunnettu Sipoolainen veneenveistäjä joka rakensi veneitä kahdella telakalla Simsalön saaressa vuosina 1910–1962[26].
Jan Stenfors, muusikko^lähde?
Jukka Gustavson, muusikko
Hjallis Harkimo, kansanedustaja, liikemies
Elina Salo, näyttelijä
A. I. Virtanen, Nobel-palkittu tutkija-kemisti

Sipoon ystävyyskunnat

Aurskog-Høland: Norjalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 50 km Oslosta itään aivan Norjan ja Ruotsin rajalla. Kunnassa on noin 13 000 asukasta.
Frederikssund: Sipoon tanskalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 40 km Kööpenhaminasta luoteeseen. Kunnassa on noin 18 000 asukasta.
Kumlan kunta: Kumla sijaitsee noin 200 km Tukholmasta lounaaseen, lähellä Örebrota. Asukkaita on noin 19 100.
Kuusalu: Sipoon virolainen ystävyyskunta Kuusalu sijaitsee noin 40 km Tallinnasta itään. Kuusalun asukasluku on noin 6 800.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sipoo Wikimedia Commonsissa

Sipoon kunnan kotisivut
Tilastokeskus - Sipoon avainluvut
Sipoosta ja sen "susista", Helsingin Sanomat, 12.11.1939, nro 306, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[pinta-ala-1] Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.

[vakilukuviite-2] Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.

[demografiaviite-3] Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.

[kieliviite-4] Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.

[veroviite-5] Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.

[6] Kuntavaalit 2021, Sipoo Oikeusministeriö. Viitattu 22.10.2021.

[7] ttp://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI

[8] Arkistoitu kopioMetro raideliikenneratkaisuna [kaavaluonnos] Yhteinen Östersundom. Arkistoitu 27.5.2019. Viitattu 27.5.2019.

[9] Näin itämetro jatkuisi Sipoossa Tekniikka&Talous. Viitattu 27.5.2019.

[:0-10] V.-P. Suhonen: Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007 Museovirasto/RHO. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 3.7.2016.

[11] Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 62. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.

[12] Luokituksen kuvaus Tilastokeskus. Arkistoitu 12.3.2021. Viitattu 2.3.2021.

[13] ttp://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id63643.html

[14] KHO:2008:1 Korkein hallinto-oikeus. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 15.1.2008.

[15] Fennovoiman emoyhtiön Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja vaihtuu. Yle 21.8.2015.

[16] Keravan Energia jatkaa Fennovoima-hankkeessa (Arkistoitu – Internet Archive)

[tilastokeskus-17] Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 28.4.2018. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 19.3.2019.

[18] Sipoo Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 10.10.2018.

[19] Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.

[taajamat_kunnittain_2011-20] Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.

[taajamaluettelo_2011-21] Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 6.12.2018.

[seurakunnat-22] Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.

[23] Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.

[24] ttps://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta

[25] Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 63. Helsinki: Patakolmonen Ky.

[26] VEISTÄMÖITÄ JA TELAKOITA PORVOON ALUEELLA - Sails and Sea www.sailsandsea.fi. Viitattu 9.5.2021.