Sinop

Sinop on kaupunki Turkissa Mustanmeren rannalla. Se on Sinopin maakunnan pääkaupunki. Sen asukasluku on 37 000 ja sen muodostamassa piirikunnassa asuu yhteensä 55 000 asukasta.lähde?

Sinop
Σινώπη
Sinopin keskusta idästä nähtynä. Vanhakaupunki sijaitsee kannaksen kapeimmalla kohdalla.
Sinopin keskusta idästä nähtynä. Vanhakaupunki sijaitsee kannaksen kapeimmalla kohdalla.

Sinop

Koordinaatit: 42°02′0″N, 35°09′0″E
Valtio Turkki
Maakunta Sinopin maakunta
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi keskuspiirikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 439 km²
Väkiluku (2010) 55 686
 – Väestötiheys 136,8 as./km²












Historia

Esihistoria

Historiallisesti Sinop tunnetaan nimellä Sinope. Heettiläiset rakensivat Sinopen (heetiksi Sinuwa) satamakseen. Heettiläisvaltakunnan tuhouduttua kaupunki hylättiin pikkuhiljaa.

Antiikki
Pääartikkeli: Antiikin Sinope

Miletoksesta tulleet kreikkalaiset asuttajat perustivat paikalle Sinopen siirtokunnan 600-luvulla eaa. Se oli Miletoksen ensimmäinen ja tärkeimpiä siirtokuntia Mustallamerellä. Antiikin aikana seutu oli Paflagonian maakuntaa. Sinope oli merkittävä satama, joka sijaitsi Eufrat-joen ja Mustanmeren yhdistäneen karavaanireitin päätepisteessä. Kaupungin kauppa kukoisti erityisesti 500–300-luvuilla eaa.[1][2]

Kyynikkofilosofi Diogeneen patsas ja Sinopin osmaniaikaisia linnoitteita.

Kaupunki piti pitkään pintansa persialaisia vastaan, mutta vallattiin 300-luvulla eaa. Aleksanteri Suuren valtakauden jälkeen Mithridates I perusti Pontoksen valtakunnan Sinopen itäpuolelle. Vuonna 183 eaa. Pontoksen Farkanes I valloitti Sinopen ja teki siitä pääkaupunkinsa. Roomalaiset liittivät Sinopen valtakuntaansa vuonna 70 eaa., ja Julius Caesar perusti sinne roomalaisen siirtokunnan vuonna 47 eaa. Alue jäi Rooman hajottua osaksi Bysantin valtakuntaa.

Sinopin kaupunkia.

Kaupungista olivat kotoisin muun muassa Pontoksen hallitsija Mithridates VI, kyynikkofilosofi Diogenes Sinopelainen ja gnostilainen opettaja Markion.

Myöhempi historia

Sinope pysyi Bysantin valtakunnan hallussa aina vuoteen 1204. Neljännen ristiretken jälkeen Paflagoniaan syntyi Trebizondin keisarikunta, jonka hallinto alueella kesti vain kymmenen vuotta, kun vuonna 1214 Rūmin seldžukit valloittivat Paflagonian. Sinopesta tuli itsenäinen emiraatti seldžukkien romahduttua 1301 (kts. Candaroglu). Osmanien hallintaan kaupunki siirtyi vuonna 1458.

Marraskuussa 1853 Krimin sodan alkuvaiheessa Sinopin edustalla käytiin merkittävä Sinopin meritaistelu, jossa venäläiset tuhosivat turkkilaisen frigattieskaaderin. Tämä sai Britannian ja Ranskan julistamaan sodan Venäjälle.

Lähteet
  1. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SINOPE (Sinop) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. Smith, William: ”Sinope”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.