Sininen kuu (elokuva)

Ryhmä Kaukoidän maan sotilas­kapinaa pakoon lähteviä länsi­maalaisia pelastautuu britti­diplomaatti Bob Conwayn (Ronald Colman) avulla viime hetkelleä lento­koneeseen, mutteivät tiedä että se on kaapattu. Kone tekee pakko­laskun mystiseen Himalajalla sijaitsevaan paikkaan nimeltä Shangri-La, josta tulokkaat aluksi haluavat pois mutta huomaavat vähitellen paikan onnelliseksi ja rauhalliseksi ja päättävät jäädä. Shangri-Lata hallitsee vanha ja viisas belgialainen munkki. Lopulta Bob Conwaylle selviää miksi heidät on tuotu juuri Shangri-Lahan, mutta ainoa joka haluaa sieltä enää pois on hänen veljensä George (John Howard).

Sininen kuu oli kallein siihen asti tuotettu elokuva. Sen teko tuli niin kalliiksi, että Columbia Picturesiltä kesti viisi vuotta päästä omilleen. Elokuva horjutti paitsi tuotantoyhtiön taloutta, myös Capran suhteita Columbiaan ja käsi­kirjoittaja Raskiniin, jonka kanssa hän oli tehnyt elokuvat Päivä ylhäisönaisena (1933), Tapahtui eräänä yönä (1934) ja Mr. Deeds tulee kaupunkiin (1936).

Elitisti-verkko­julkaisussa Markus Sorsa pitää Sinistä kuuta pikemminkin kiinnostavana kuin onnistuneena Capran elokuvana. Hänestä heikointa on näyttelijän­työ, mutta kritiikkiä saavat myös käsi­kirjoitus ja kokonaisuus, joka Sorsan mukaan on ”ryhditön seka­melska, joka ei kokonaisuutena millään jaksa kantaa koko (restauroidun version) yli kaksi­tuntista kestoa”.[1]

The New York Timesin kriitikot valitsivat Sinisen kuun vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]

Helsingin Taka-Töölössä, osoitteessa Mannerheimin­tie 118, toimi vuosina 1941–1986 elokuva­teatteri Sininen kuu, joka lie saanut nimensä tästä elokuvasta.[3]