Simput

Simput ovat pohjakaloja, joista useimmat elävät pohjoisen pallonpuoliskon viileissä ja kylmissä merissä. Eniten lajeja on Tyynenmeren pohjoisosassa. Joitakin lajeja esiintyy myös Uuden-Seelannin vesillä.

Monilajinen suku Cottus on kuitenkin poikkeus merikalojen joukossa, sen lajeja esiintyy laajasti Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosien sisävesissä. Tähän sukuun kuuluvat myös suomalaiset lajit kivisimppu ja kirjoeväsimppu. Suomen Itämeren rannikolla eläviä simppulajeja ovat isosimppu, piikkisimppu, härkäsimppu ja kivisimppu. Suomen sisävesissä elävät härkäsimppu, kivisimppu ja kirjoeväsimppu.

Simppujen pää on yleensä suuri ja usein päältä litistynyt, osittain paksuluinen ja piikkien suojaama. Suuret silmät sijaitsevat pään yläosassa. Ruumis kapenee jyrkästi pyrstöä kohden. Aikuisilla simpuilla ei ole uimarakkoa. Vatsaevät ovat suuret ja sijaitsevat huomattavan edessä. Selkäeviä on kaksi. Lajien maksimikoko vaihtelee kolmesta 78 senttimetriin.

Simpuilla ei ole Suomessa juurikaan kaupallista merkitystä, mutta ne ovat täysin myös ihmisravinnoksi kelpaavia kaloja. Maku on voimakkaampi kuin monissa muissa kaloissa, mistä jotkut myös pitävät. Simppujen mäti on erikoisen väristä, erilaisen vihreän ja sinisen sävyjä voi olla jopa yhtä aikaa yhden ainoan kalan mätimunissa.

Simppujen heimon rajaus ja sukulaisuussuhteet ovat horjuvia. Sen erottelu lähiheimoista (esim. rasvakalat, imukalat, rasvasimput, baikalinsimput, partasimput) ei aina vastaa luonnollisia, monofyleettisiä ryhmiä.

• Family Cottidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)