Simola–Lappeenranta-rata

Simola–Lappeenranta-rata oli Suomen rataverkon rata Lappeenrannassa, Etelä-Karjalassa. Se erkani Riihimäki–Pietari-radasta Simolan rautatieasemalla, joka sijaitsee Luumäen ja Vainikkalan raja-aseman välissä. Se oli vanhin Lappeenrantaan johtanut rautatie.

Simola–Lappeenranta
Perustiedot
Reitti SimolaLappeenranta
Avattu 1885
Lakkautettu 1996
Tekniset tiedot
Pituus 18 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm

Riihimäki–Pietari-rata valmistui vuonna 1870 ja ohitti Lappeenrannan noin 20 kilometriä kaupungin eteläpuolelta. Alusta alkaen suunnitelmissa oli yhdysrata Simolasta Lappeenrantaan, mikä toteutui lopulta vuonna 1885.[1] Rakennustöitä vilkastutti Lappeenrannan toimiminen sotaväen leirikaupunkina ja keisari Aleksanteri III:n vierailu kesällä 1885.[2] Rata ja Lappeenrannan rautatieasema avattiin liikenteelle virallisesti 1. elokuuta 1885,[3] ja keisaripari saapui uudelle asemalle kolme päivää myöhemmin.[2] Lappeenrannan asemalta rata jatkui Saimaan rannalle Rapasaareen, minkä tarkoituksena oli Saimaan vesikuljetusten yhdistäminen rautatiehen. Tämä oli myös yksi radan rakentamisen keskeisistä perusteista.[1][4][5]

Vuonna 1934 avattiin Lappeenrannan uusi rautatieasema kaupungin eteläpuolelle ja ratayhteys Lappeenrannasta Vuoksenniskalle.[3][6] Kaupungin länsipuolella sijainnut vanha asema, joka tunnettiin sittemmin myös Keisarinasemana, jäi pääasiassa tavara-asemaksi.[6] Muita liikennepaikkoja Simola–Lappeenranta-radalla olivat Jukka (avattu vuonna 1947), Melkkola (1908), Hytti, Kalkkitehdas (1953) ja Kesämäki (1958).[7]

Toinen maailmansota toi muutoksia Lappeenrannan rautatieliikenteeseen, kun ratayhteys Viipuriin katkesi uuteen valtionrajaan.[8] Simolan risteysaseman merkitys pieneni, kun vuonna 1940 Simolan länsipuolelle rakennettu Raipon rautatieasema (alun perin Etusimola) liitettiin uudella raiteella Lappeenrannan rataan,[3] minkä myötä Simolan, Raipon ja Melkkolan välille muodostui kolmioraide. Näin Helsingistä Lappeenrantaan kulkeneiden junien ei enää tarvinnut vaihtaa kulkusuuntaa Simolassa.[9] Myös uusi yhteys jäi vähäliikenteiseksi, kun Luumäeltä Lappeenrantaan vuonna 1962 valmistui oikorata,[3] joka on osa nykyistä Karjalan rataa. Matkustajaliikenne Simolassa ja Raipossa päättyi vuonna 1977. Simolan liikennepaikka lakkautettiin kokonaan vuonna 1996.[7][10] Rata purettiin pääosin vuonna 2003.[11]

Lähteet

  1. Antikainen, Jyrki et al.: Lappeenrannan kaupungin historia 1917–1966, nide I, s. 479–480. Lappeenrannan kaupunki, 1988. ISBN 951-9278-44-3.
  2. Vanha asema Keisarillisia matkoja Kaakkois-Suomessa. Etelä-Karjalan museo. Viitattu 18.4.2014.
  3. Suomen rautatietilasto 2013, s. 12. Liikennevirasto, 2013. Teoksen verkkoversio.
  4. Rapasaaren rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 18.4.2014.
  5. Liikennepaikat Vaunut.org. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 18.4.2014.
  6. Antikainen, Jyrki et al.: Lappeenrannan kaupungin historia 1917–1966, nide I, s. 482–486. Lappeenrannan kaupunki, 1988. ISBN 951-9278-44-3.
  7. Liikennepaikat Vaunut.org. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 18.4.2014.
  8. Antikainen, Jyrki et al.: Lappeenrannan kaupungin historia 1917–1966, nide I, s. 486–488. Lappeenrannan kaupunki, 1988. ISBN 951-9278-44-3.
  9. Iltanen, Jussi: ”20. Pietarin rata ja oikorata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 262. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  10. Liikennepaikat Vaunut.org. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 18.4.2014.
  11. Ratahallintokeskus purkaa radan Lappeenrannasta Simolaan Resiina-lehti. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 18.4.2014.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.