Apinat

Vanhan maailman apinoista käytetään myös nimeä kapeanenäapinat. Ryhmään kuuluvat lajit ovat alun perin kotoisin Afrikasta ja Aasiasta.

• Yläheimo Cercopithecoidea – vanhan maailman häntäapinat. Ryhmään kuuluu 253 lajia häntäapinoiden heimosta (Cercopithecidae), muun muassa makakit ja paviaanit.
• Yläheimo Hominoidea – ihmisapinat. Ryhmään kuuluu 19 lajia gibbonien (Hylobatidae) ja ihmisapinoiden (Hominidae) heimoista muun muassa oranki‚ gorillat, bonobo, simpanssi ja ihminen.

Ihmisapinoita: naarassimpanssi (1, 2, 5, 6), gibboni (3) ja oranki (4, 7).

Jo antiikin aikoina näyttelijät käyttivät Afrikasta ja Aasian eteläosista tuotuja apinoita esityksissään. Niitä pidettiin myös kotieläiminä. Apina on ollut haukkumasana, jolla on viitattu toisen ihmisen rumaan ulkonäköön ja luonteen nurjaan puoleen. Kansanuskomusten mukaan apinan silmän hankkinut saattoi tulla näkymättömäksi ja vihamiehen oveen sivelty apinan virtsa ilmaisi toisten vihaa häntä kohtaan.

Egyptissä kunnioitettiin etenkin marakatteja ja vaippapaviaaneja. Nubialaisten piti hankkia niitä verojen maksuksi. Viisauden jumala Thot (jolla tavallisesti toki oli kuvissa iibislinnun pää) esitettiin vanhana ja viisaana vaippapaviaanina, joka istui tärkeitä tekstejä kirjoittavan byrokraatin selän takana työtä valvoen - valmiina tarvittaessa antamaan tälle opettavaisen selkäsaunan.

Intiassakin apina oli pyhä. Ramayana-eepoksessa Hanuman on voiman, uskollisuuden ja uhrautuvaisuuden vertauskuva. Intian maanviljelijöille apinat olivat usein vitsaus, mutta he viettivät kuitenkin Hanuman-Dschayanti-juhlaa (Hanumanin syntymäpäivää).

Jaavanmakaki (Macaca fascicularis).

Myös Kiinassa apinoita arvostettiin. Perheet Etelä-Kiinassa ja Tiibetissä väittivät ylpeinä sukunsa polveutuvan apinaesi-isistä, jotka olivat ottaneet vaimoikseen ihmisnaisia. Sun Wu-k'ung -apina seurasi buddhalaista pyhiinvaeltajaa Hsüan-tsangia Intiaan ja teki siellä sekä sankaritekoja että kepposia. Usein apina esitettiin "pitkän elämän persikka" käsissään. Samankaltaisilta kuulostavien tavujen vuoksi apinat männyn oksilla tai hevosen selässä kuvasivat ihmisten haavetta nousta huipulle yhteiskunnan arvoasteikossa. Kiinalaisessa eläinradassa apina on yhdeksäs merkki.

Apina on kalenterisymboli myös vanhoissa meksikolaisissa kulttuureissa. Se oli myös tanssin jumala, ja sen merkin aikaan syntyneistä uskottiin tulevan silmänkääntäjiä, ilveilijöitä, tanssijoita tai laulajia. Sikäläisessä myytissä toistuvista maailmanlopuista toinen päättyy kaiken hävittävään pyörremyrskyyn ja ihmiset muuttuvat apinoiksi.

Kristillisessä symboliikassa apinaa on pidetty ihmisen pilakuvana sekä turhamaisuuden (kädessään peili), ahneuden, saituuden ja siveettömyyden vertauskuvana. Kahlehdittu apina kuvaa nujerrettua paholaista. Varhaiskristillinen luonnontieteellinen kirjoitus Physiologus piti apinaa luonteeltaan pahantapaisena, matkivana sekä helposti kiinni houkuteltavana, ja siten "suuri metsästäjä paholainen samalla tavalla saa helposti meidät saaliikseen. Se ottaa synnin liimaa, sokaisee silmät, saattaa ihmisen hengen näkökyvyttömäksi, tekee suuren silmukan ja vie sillä ihmisen ruumiin ja sielun turmioon."

Syvyyspsykologiassa apina ajatellaan joko merkiksi ihmisen epävarmuudesta omasta roolistaan tai häpeän puutteen ja julkeuden symboliksi. Apinan unessa tulkitaan ilmaisevan kaikkea inhimilliseltä näyttävää, mikä ei sitä ole mutta haluaisi tämän tason saavuttaa. "Joka toivoo sitä, lähestyy sen mahdollisuutta yleisesti halveksittavana pidetyn puolelta" (Aeppli). [2]

• Luettelo kädellisistä

• Laji.fi: Simiiformes
• iNaturalist: Osalahko Simiiformes
• ITIS: Simiiformes (englanniksi)
• Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Simiiformes (englanniksi)
• UniProt: Taxonomy - Simiiformes (englanniksi)
• University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Simiiformes, monkeys and apes (englanniksi)
• National Center for Biotechnology Information (NCBI): Simiiformes (englanniksi)