Silttimeriahven

Silttimeriahven[4] (Epinephelus corallicola) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva, läntisellä Tyynellämerellä elävä kalalaji.[2]

Silttimeriahven
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Meriahvenet Serranidae
Alaheimo: Meriahvenet Epinephelinae
Tribus: Epinephelini
Suku: Epinephelus
Laji: corallicola
Kaksiosainen nimi

Epinephelus corallicola
(Valenciennes, 1828)[2]
Synonyymit[3]
  • Serranus corallicola Valenciennes, 1828
Katso myös

  Silttimeriahven Wikispeciesissä
  Silttimeriahven Commonsissa

Koko ja ulkonäkö
Silttimeriahven Indonesiassa.

Silttimeriahven saavuttaa tavallisesti noin 50 senttimetrin pituuden (TL).[5] Sen ruumis on väritykseltään ruskeanharmaa tai vihreänharmaa. Evissä, ruumiissa ja päässä on kauttaaltaan pieniä mustia täpliä. Selkäevän takaosan kannassa on lisäksi kolme tummaa läikkää, joista etummainen on suurin. Silttimeriahvenella on kylkiviivallaan 53–63 suomua. Selkäevässään lajilla on yksitoista piikkiruotoa ja 15–17 nivelruotoa. Peräevässään silttimeriahvenella on kolme piikkiruotoa ja kahdeksan nivelruotoa. Rintaevissään sillä on 17–20 ruotoa.[6][5]

Levinneisyys ja elintavat

Silttimeriahventa tavataan Tyynellämerellä Malaijien saaristossa, Australiassa maan etelärannikkoa lukuun ottamatta, Salomonsaarilla, Siaminlahdessa, Hongkongissa, Taiwanissa, Palaulla sekä Mariaaneilla.[3] Se on laajalle levinnyt eikä sen populaatioilla ole suuria häviämisuhkia, joten Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee sen elinvoimaiseksi lajiksi. Silttimeriahvenen elinympäristöjä ovat pääasiassa silttipohjaiset matalan veden riutat korkeintaan 30 metrin syvyisessä vedessä. Laji elää yksin tai pienissä ryhmissä.[2][1]

Lähteet
  1. Rhodes, K., Amorim, P., Choat, J.H., Law, C., Ma, K., Myers, R., Nair, R., Russell, B., Samoilys, M., Suharti, S. & To, A.: Epinephelus corallicola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  2. Epinephelus corallicola (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  3. Parenti, Paolo & Randall, John E.: An annotated checklist of the fishes of the family Serranidae of the world with description of two new related families of fishes. FishTaxa, 2020, s. 65. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  4. Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 72. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  5. Randall, John E. & Heemstra, Phillip C.: FAO Species Catalogue (Vol 16 – Groupers of the World, s. 133. Rooma: FAO, 1983. ISBN 92-5-l 03125-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.11.2021). (englanniksi)
  6. Randall, John E.; Allen, Gerald R. & Steene, Roger C.: Fishes of the Great Barrier Reef and Coral Sea, s. 106. University of Hawaii Press, 1998. ISBN 9780824818951. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.11.2021). (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.