Siltakatu (Joensuu)

Siltakatu on Joensuun pääkatu.lähde? Se johtaa rautatieasemalta ja Joensuun ensimmäisiltä Pielisjoen ylittäviltä silloilta, Itäsillalta ja Länsisillalta, kaupungin keskustan läpi Siilaiselle asti.

Torin laidan taloja: Ora-Kotila, joka on osa Iso Myytä ja oikealla Valtakulma, jossa hotelli Vaakuna.
Pieni Keskuspuisto on Siltakadun varrella; puiston lauluilta kesällä 2008.
Siltakatu alkaa Itäsillalta.
Pielisjoen linna on Siltakadun vanhin kivirakennus (1852).
Joensuun taidemuseon, entinen Joensuun lyseo, Siltakadun suunnalta.
Sokos Siltakadun alkupäässä. Oikealla Kanavarannan talo.

Kadun varren rakennuksia ja muita tärkeitä kohteita

Siltakadun varrella on eteläpuolella:

ja pohjoispuolella:

Länsikadun jälkeen Siltakatu jatkaa Länsikadun koulun vieritse, Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen läpi sekä Linnunlahden ja Otsolan kaupunginosien välistä. Tämä entinen Kuopiontien osuus nimettiin Siltakadun jatkeeksi 2000-luvulla. Katu päättyy Siilaisen liittymään.

Poikkikatuja ovat joelta päin luettuna Rantakatu, Torikatu, Kauppakatu, joka on myös kävelykatu, Kirkkokatu, Koulukatu, Kalevankatu, Merimiehenkatu, Sepänkatu ja Länsikatu.

Siltakatu on bulevardi, jota reunustavat lehmusrivistöt. Siltakatu on myös Joensuun ensimmäinen asfalttipäällysteen saanut katu: siltojen välinen osuus, silloinen Saarikatu, sai päällysteen vuonna 1955 ja Siltakadun itäpää 1957.[9]

Joukkoliikennekatu

Siltakatu oli vuosina 2004-2016 kahden korttelin matkalla Torikadun ja Kirkkokadun välillä joukkoliikennekatuna. [10]. Tällä matkalla pohjoisenpuoleiset jalkakäytävät ovat lämmitettyjä. Joulukuussa 2018 osuus valmistui kävelykaduksi. [11]

Liikennevalot

Rantakadun risteykseen tulivat Joensuun ensimmäiset liikennevalot vuonna 1967.[12] Risteys muutettiin liikenneympyräksi 2016. Liikennevalot korvattiin liikenneympyröillä vuonna 2020 Koulukadun ja Länsikadun risteyksissä. Liikennevaloja on vain Kalevankadun (2007) ja Siilaisen risteyksessä.


Taideteoksia
  • Kanavatyttö-patsas, Torso (Taisto Martiskainen, 1963)[13]
  • Kaupungintalon puistossa on Ryhtipoika-patsas (Uuno Aro, 1958)
  • Rantakadun liikenneympyrässä on terästeos #Tuohi (Antti Immonen, 2018) [1]
  • Koulukadun risteyksen liikenneympyrässä on teos Punos (Liisa Nikitin, 2021) [14]
  • Siltakadun risteyksen liikenneympyrässä yliopiston logosta aiheensa saanut Kasvu (Sakari Hartikainen, 2022).[15]

Pyörätiet

Kadun etelälaidalla kulkee koko matkalla pyörätie, vuonna 2020 sitä jatkettiin Länsikadulta Siilaisen ramppiin. Pohjoispuolella pyörätie on merkitty silloilta Koulukadulle asti.

Muut Siltakadut

Siltakatu-nimisiä katuja on 20:ssä Suomen kaupungissa.

Lähteet
  1. Taideteos valmistuu Joensuun keskustan kiertoliittymään Karjalainen. 24.11.2018. Viitattu 24.11.2018.
  2. Kimmo Nevalainen: Näyttämö-teatteri muutti Lyseon lukion jumppasaliin, josta on muunneltu toimiva black box. Karjalainen, 18.12.2021, s. 14,15.
  3. Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 13.06.2014. Arkistoitu 10.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
  4. Peitsi, Joulukuu 1963, nro 12. Maanpuolustuslehden Kustannusosayhtiö.
  5. Muuttunut kaupunkikuva. Karjalainen, 16.11.2012.
  6. Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 21.01.2014. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 17.5.2014.
  7. Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 28.6.2013. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 1.7.2013.
  8. Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 4.6.2014. Arkistoitu 10.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
  9. Karjalainen 22.2.2010: Mutavelliä ja mukulakiviä
  10. Karjalan Maa 29.4. 2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Joensuun keskustan remontti nytkähti jälleen eteenpäin - Siltakatu on valmis ja kulkijoiden käytössä Karjalainen. 21.12.2018. Viitattu 27.12.2018.
  12. Matti Siippainen: Arkisto avautuu: Siltakadun liikennevalot pysyivät paikallaan 50 vuotta. Karjalainen, 22.6.2020, s. 6.
  13. Joensuun taidemuseo: Kanavatyttö Julkiset veistokset ja patsaat. Arkistoitu 1.1.2005. Viitattu 31.3.2011.
  14. Marita Jalkanen: Ympyröiden uusin on Punos. Karjalainen, 4.6.2021, s. A7.
  15. Emilia Saukkonen: Itä-Suomen yliopiston maamerkkinäkin toimiva ympäristöteos valmistui Joensuussa Yle Joensuu. 11.8.2022. Viitattu 6.9.2022.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.