Sillbölen kaivos

Sillbölen kaivos (myös Silvolan kaivokset tai Kaivokselan kaivokset) on Vantaan kaupungin länsiosassa Kaivokselassa sijaitseva historiallinen rautamalmikaivos, joka oli toiminnassa vuosina 1744–1866.[1]

Opaste Kaivokselan (alkujaan Sillbölen) rautakaivoksen jäänteille Vantaan Kaivokselassa, Kaivokselan koulun ja päiväkodin lähellä.

Historia

Rautamalmiesiintymän Sillbölen ratsutilan mailta, Mätäojan laakson itäpuolelta löysi vuonna 1744 vuorimestari Magnus Linder. Suomalaiset ruukit toivat tuohon aikaan malminsa enimmäkseen Ruotsista, joten esiintymä herätti toiveikkuutta. Malmin laadun takia louhinta kävi kuitenkin kannattamattomaksi ja se lopetettiin 1770. Seuraava vuonna 1785 alkanut louhintakausi taas keskeytyi sotaan kolme vuotta myöhemmin. Kaivostoiminta alkoi jälleen 1820, jolloin löydettiin huomattavan puhdasta malmia, jopa 60 %:n pitoisuuksia. Avolouhoksia kaivettiin aina 50 metrin syvyyteen. Valtio otti kaivoksen toiminnan vastuulleen vuonna 1825 ja rakennutti Leineperin masuunin vuonna 1826. Vuonna 1830 valtio luopui kannattamattomasta kaivoksesta ja se myytiin huutokaupalla yksityisille omistajille. Sillbölen kaivos oli varsinkin 1830–1840-luvuilla Suomen suurimpia rautakaivoksia. Sen louhokset olivat nimeltään Linderinkaivos, Vuorimestarinkaivos, Pitkäkaivos, Kaltevakaivos ja Yhtiökaivos. Louhittu malmi kuljetettiin talvisin Munkkiniemen lastauspaikalle, josta omistajat laivasivat osuutensa omille ruukeilleen sulatettavaksi. Sillbölen malmista sulatettu takkirauta soveltui hyvin saksalaistaontaan. Louhintakustannukset olivat kuitenkin melko suuret. Toiminta lakkasi lopullisesti vuonna 1866.[2]

Nykyaika

1960-luvulla rakennettu Kaivokselan lähiö (ruots. Gruvsta) on saanut nimensä kaivoksesta. Kaivos sijaitsee taajaman länsipuolella Kaivokselan ala-asteen ja urheilukentän tuntumassa. Alue on virkistyskäytössä puistomaisena ulkoilualueena, joskin yksityisessä omistuksessa, ja se on suojeltu muinaisjäännösalue. Siellä sijaitsee yhä 12 eri kokoista avointa kaivoskuilua, joista syvin on 51 metriä syvä. Useimmat kuiluista on nykyisin aidattu paaluaidoilla.

  • Turvallisuuden takia aidattuja rautakaivoksen kuiluja Vantaan Kaivokselassa.
  • Rautakaivoksen kuiluja.
  • Rautakaivoksen jäänteitä.

Lähteet

Viitteet
  1. Altti Rankka: Hangosta Utsjoelle. Matkailijan käsikirja., s. 288. Artikkeli otsikolla Sillbölen rautamalmikaivokset. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1998. ISBN 951-1-15160-6. (suomeksi)
  2. Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865, s. 293-297. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9.

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.