Silja Line
Tallink Silja Oy on suomalainen varustamo[5], jonka omistaa virolainen AS Tallink Grupp. Silja Line -aputoiminimen alla yritys harjoittaa risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämeren alueella linjoilla Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ja Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma. Loppuvuonna 2020 ristelyjä on myös reiteillä Helsinki–Riika ja Turku–Långnäs–Tallinna[6].
| Tallink Silja Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1957[1] |
| Toimitusjohtaja | Margus Schults[2] |
| Puheenjohtaja | Enn Pant[2] |
| Kotipaikka | Helsinki[3] |
| Toiminta-alue |
 Suomi,  Ruotsi,  Viro,  Latvia |
| Toimiala | laivaliikenne |
| Tuotteet | risteily-, matkustaja- ja rahtiliikenne |
| Liikevaihto | 381 milj. € (2019)[3] |
| Liikevoitto | 0,7 milj. € (2019)[3] |
| Henkilöstö | 1 379 (2019)[3] |
| Emoyhtiö | AS Tallink Grupp |
| Tytäryhtiöt | Sally Ab[4] |
| Omistaja | pörssiyhtiö AS Tallink Grupp |
| Kotisivu |
fi |
Silja Linen logossa on teksti Silja Line ja tekstin perässä hyljehahmo.[7] Vuodesta 2014 lähtien Silja Linen logossa on ollut selkeästi hymyilevä hylje.[8] Silja Linen mainoksissa usein kuultu tunnusmusiikki on alun perin elokuvasäveltäjä Francis Lain sävellys Un homme et une femme.[9]
Historia
Suomen Höyrylaiva Oy (vuodesta 1976 Effoa Oy), ruotsalainen Svea-varustamo ja turkulainen Bore-varustamo perustivat vuonna 1957 yhteisyrityksen Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederiet. Varustamo sai nimensä elokuvan Silja – nuorena nukkunut ja sen päähenkilön sointuvan nimen mukaan.[10]
Ensimmäisenä aluksena yhtiölle hankittiin matkustajalaiva Heimdall, joka sai nimen S/S Silja vuonna 1957. Samana vuonna hankittiin rahtilaiva S/S Warjo, joka kuljetti vain rahtia. Myöhempiä rahtialuksia olivat muun muassa M/S Holmia ja M/S Silvia. Yhtiön ensimmäinen moottorialus ja samalla ensimmäinen yhtiölle rakennettu alus oli M/S Sunnanhav, joka liikennöi kesän 1959.
Ensimmäiset yhtiölle rakennetut autolautat olivat M/S Skandia ja M/S Nordia, jotka valmistuivat vuosina 1961 ja 1962 ja edustivat uutta laiva-aikakautta. Myöhemmin 1960-luvulla valmistuivat M/S Fennia (1966), M/S Botnia (1967) sekä M/S Floria (1970).
Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja vuodesta 1957, joka hoiti tehtävää aina vuoteen 1974 asti ja toimi vielä vuoteen 1980 yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana, oli merenkulkuneuvoksen arvonimen saanut Nils Wetterstein.[11]
Vuonna 1970 Siljavarustamo muutettiin Oy Silja Line Ab -nimiseksi markkinointiyhtiöksi, ja varustamon laivat siirrettiin sen osakasyhtiöiden omistukseen. Vuonna 1972 käynnistyi ympärivuotinen laivaliikenne Helsingistä Tukholmaan uusilla aluksilla M/S Aallottarella ja M/S Svea Reginalla, jotka korvasivat pääasiassa vanhat höyrylaivat. Tälle linjalle tuli jo 1970-luvulla useita uusia aluksia. Bore luopui vuonna 1980 Silja Linen osakkuudesta ja myi matkustaja-aluksensa muille varustamoille. Svea-varustamo puolestaan siirtyi ruotsalaisen Johnson Linesin omistukseen seuraavana vuonna.
Vuonna 1981 valmistuivat Helsingin-linjalle jälleen uutta aikakautta edustavat M/S Finlandia ja M/S Silvia Regina. Turku–Tukholma-linjalle valmistuivat vuosina 1985 ja 1986 M/S Svea ja M/S Wellamo. GTS Finnjet siirtyi vuonna 1986 Effoan omistukseen, joka luovutti sen seuraavana vuonna Siljan liikennöitäväksi.
Vuonna 1990 valmistuivat M/S Silja Serenade Effoalle ja vuonna 1991 M/S Silja Symphony Johnson Linesille, johon Svea-varustamo oli yhdistetty. Laivojen toimitus viivästyi rakentajatelakan Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin vuoksi, ja toimituksen varmistamiseksi tilaajat menivät telakan toimintaa jatkaneen Masa Yardsin osakkaiksi.
Effoa yhdistyi vuonna 1990 Johnson Linen kanssa Effjohn-varustamoksi. Tuolloin kaikki Siljan laivat saivat hyljelogon myös savupiippuunsa – aikaisemmin savupiipussa oli ollut kunkin omistajayhtiön tunnus. Vuosina 1993–1994 Silja Linen alukset M/S Silja Festival ja M/S Frans Suell (myöh. M/S Silja Scandinavia) liikennöivät Euroway-linjalla Malmön ja Travemünden välillä. Euroway osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, ja alukset siirtyivät Suomen liikenteeseen.
Vuonna 1993 Silja Line vuokrasi käyttöönsä Viking Linelle rakenteilla olleen M/S Europan, ja antoi sille nimeksi M/S Silja Europa. Laiva tuli vuokrattavaksi, kun laivan tilaaja Rederi AB Slite ei pystynyt lunastamaan alusta pois rakennuttajatelakalta. Vuosina 1993–2001 Silja Line liikennöi Vaasanlaivat-yhtiön kumppanina Vaasa–Uumaja-linjalla M/S Fennialla ja M/S Wasa Queenilla.
Effjohn-varustamon nimeksi muutettiin vuonna 1995 Silja Oy Ab. Vuonna 1999 brittiläis-bermudalainen monialayhtiö Sea Containers Ltd osti enemmistön tästä yhtiöstä, johon myös Silja Line fuusioitiin. Ostajayhtiön pääomistaja oli yhdysvaltalainen miljonääri James Sherwood. Vuonna 2004 Silja oli kokonaan Sea Containersin omistuksessa.
Silja Linen myynti Tallinkille
Vuonna 2003 Silja kuljetti yhteensä 5,4 miljoonaa matkustajaa, sen liikevaihto oli 517 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 3 558. Vuonna 2005 vastaavat luvut olivat enää 3,4 miljoonaa ja 380 miljoonaa euroa.lähde? Heikon kannattavuuden takia yhtiö irtisanoi väkeään. Finnjet, Silja Opera, risteilyalus Walrus ja SuperSeaCat-pika-alukset myytiin.
Sea Containersin taloudellinen asema heikkeni vuoden 2004 lopulla, pääasiassa muista kuin Siljasta johtuvista syistäselvennä. Yhtiö ajautui lähelle konkurssia, ja se ilmoitti myyvänsä Silja Linen 2006 kesään mennessä. Alustavien tarjousten jättöajan päätyttyä muun muassa Tallink ja Viking Line ilmoittivat tehneensä tarjouksen Siljasta.
12. kesäkuuta 2006 virolainen Tallink ilmoitti ostavansa Silja Linen. Kauppahinnasta Tallink maksoi 450 miljoonaa euroa käteisenä ja 20 miljoonaa euroa omilla osakkeillaan. Aiemmin maaliskuussa Tallink oli hankkinut Hangon ja Rostockin välillä liikennöineen Superfast Ferriesin kolme alusta 310 miljoonalla eurolla. Tallinkilla oli yritysostojen jälkeen velkaa noin 800 miljoonaa euroa. Silja Linen osto kaksinkertaisti Tallinkin markkinaosuuden Suomessa noin 40 prosenttiin.
Tallink osti Siljasta vain Ruotsiin suuntautuvan liikenteen kilpailuviranomaisten hyväksynnän varmistaakseen. Tallinnaan liikennöivät SuperSeaCatit säilyvät Sea Containersilla. Silja Line kuljetti vuonna 2005 4,8 miljoonaa matkustajaa ja Tallink 3,2 miljoonaa matkustajaa. Varustamojen liikevaihdot olivat 260 miljoonaa ja 470 miljoonaa euroa. Yrityksillä oli tuolloin yhteensä vajaat 6 400 työntekijää. Norjalainen Color Line ilmoitti tarjonneensa Silja Linesta noin 700 miljoonaa euroa, mutta Tallink pääsi kaupanteossa etusijalle.
Reitit
| Vuosi | Reitti[12] | Reitin alukset[12] |
|---|---|---|
| 1957–1964 | Helsinki–Tukholma (Hammarbyhamnen) | S/S Warjo |
| 1957–1976 | Turku–Maarianhamina–Tukholma (Skeppsbron) | S/S Silja, M/S Sunnanhav, S/S Aallotar, S/S Birger Jarl, S/S Bore III, S/S Bore, S/S Svea Jarl, M/S Ilmatar, M/S Bore Nord |
| 1957–1972 | Helsinki–Tukholma (Skeppsbron) | S/S Silja, S/S Birger Jarl, S/S Bore III, S/S Bore, S/S Svea Jarl, M/S Ilmatar |
| 1960–1964 | Tukholma (Skeppsbron)–Helsinki–Leningrad | S/S Bore II |
| 1960 | Turku–Degerby–Norrtälje | S/S Silja, S/S Regin |
| 1961–1976 | Turku–Maarianhamina/Långnäs–Norrtälje | M/S Skandia, M/S Nordia, M/S Marina, M/S Holmia, M/S Botnia, M/S Bore V, M/S Nordek, M/S Donautal, M/S Floria, M/S Holmia, M/S Silvia, M/S Fennia, M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Drottningen |
| 1964–1965 | Gräddö–Maarianhamina | M/S Marina |
| 1964–1967 | Turku–Tukholma (Hammarbyhamnen) | M/S Floria |
| 1965–1966 | Naantali–Tukholma (Värtan) | M/S Holmia |
| 1966– | Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma (Värtan) | M/S Fennia, M/S Botnia, M/S Holmia, M/S Skandia, M/S Silja, M/S Floria, M/S Bore I, M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Drottningen, M/S Bore IX, M/S Svea Corona, M/S Regina, M/S Skandia, M/S Silja Star, M/S Gunilla, M/S Svea Corona, M/S Arona, M/S Granö, M/S Svea, M/S Wellamo, M/S Finnfellow, M/S Silja Star, M/S Sea Wind, M/S Silja Festival, M/S Silja Karneval, M/S Silja Serenade, M/S Silja Scandinavia, M/S Silja Europa, M/S Baltic Princess, M/S Galaxy |
| 1966–1969 | M/S Marina | |
| 1967–1968 | Parainen–Maarianhamina/Långnäs–Kapellskär | M/S Holmia, M/S Botnia Express, M/S Nordia |
| 1968–1970 | Parainen–Maarianhamina/Långnäs–Norrtälje | M/S Holmia, M/S Nordia |
| 1971–1973 | Uusikaupunki–Norrtälje | M/S Holmia, M/S Silvia |
| 1971–1973 | Uusikaupunki–Tukholma (Värtan) | M/S Holmia, M/S Silvia |
| 1971–1976 | Tukholma–Maarianhamina | S/S Bore III, M/S Achilleus, S/S Bore II, S/S Bore Nord |
| 1972–1999 | Helsinki–Tukholma (Värtan) | M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Bore VII, M/S Bore I, M/S Svea Corona, M/S Wellamo, M/S Bore Star, M/S Ilmatar, M/S Finlandia, M/S Silvia Regina, M/S Fennia, M/S Wellamo, M/S Silja Serenade, M/S Silja Symphony, M/S Silja Europa |
| 1972 | Norrtälje–Maarianhamina | M/S Bonanza |
| 1978–1980 | Silja Cruises -risteilyt Malagasta | M/S Ilmatar |
| 1978–1980 | Silja Cruises -risteilyt Välimerellä | M/S Ilmatar |
| 1978–1980 | Silja Cruises -risteilyt Itämerellä | M/S Ilmatar, M/S Regina |
| 1987–1998 | Helsinki–Travemünde | GTS Finnjet |
| 1992 | 24 tunnin risteilyt Helsingistä | M/S Sally Albatross |
| 1992–1993 | Helsinki–Visby | M/S Sally Albatross |
| 1993–2006 | Helsinki–Tallinna | M/S Sally Albatross, M/S Silja Festival, M/S Wasa Queen, GTS Finnjet, HSC SuperSeaCat Four, HSC SuperSeaCat Three, M/S Silja Opera, HSC SuperSeaCat One |
| 1993–2000 | Vaasa–Uumaja | M/S Fennia, M/S Wasa Queen, M/S Silja Festival, M/S Wasa Sun, M/S Wasa Express, M/S Wasa Jubilee |
| 1993–1996 | Vaasa–Sundsvall | M/S Fennia, M/S Wasa Queen, M/S Silja Festival |
| 1993–1995 | Kokkola–Skellefteå | M/S Fennia |
| 1993–1998 | Pietarsaari–Skellefteå | M/S Fennia |
| 1993–1999 | Pietarsaari–Uumaja | M/S Fennia |
| 1993–1994 | Malmö–Travemünde (Silja Line Euroway) | M/S Frans Suell, M/S Silja Festival |
| 1997–1998 | Helsinki–Muuga | GTS Finnjet |
| 1999–2003 | Helsinki–Tallinna–Rostock | GTS Finnjet |
| 1999– | Helsinki–Maarianhamina–Tukholma (Värtan) | M/S Silja Serenade, M/S Silja Symphony, M/S Silja Europa |
| 2000 | Göteborg–Frederikshavn | HSC SeaCat Danmark |
| 2000 | Göteborg–Langesund | HSC SeaCat Danmark |
| 2001–2008 | Turku–Maarianhamina/Långnäs–Kapellskär | M/S Silja Europa, M/S Silja Opera |
| 2002–2003 | Helsinki–Tallinna–Visby | M/S Silja Opera |
| 2002–2004 | Helsinki–Riika | M/S Silja Opera |
| 2004–2005 | Helsinki–Maarianhamina–Visby | M/S Silja Opera |
| 2004–2005 | Rostock–Tallinna–Pietari | GTS Finnjet |
| 2004–2006 | Helsinki–Pietari | M/S Silja Opera |
| 2004 | Tukholma (Värtan)–Tallinna | M/S Silja Opera |
| 2004 | Tukholma (Värtan)–Maarianhamina | M/S Silja Opera |
Laivat
Nykyisin käytössä olevat laivat
| Laiva | Rakennettu | Käytössä Silja Linellä | Nykyinen reitti | Kotisatama |
|---|---|---|---|---|
| M/S Silja Serenade | 1990 | 1990– | Helsinki–Maarianhamina–Tukholma |  Maarianhamina, Ahvenanmaa |
| M/S Silja Symphony | 1991 | 1991– | Helsinki–Maarianhamina–Tukholma | Tukholma, Ruotsi |
| M/S Galaxy | 2006 | 2008– | ‐ | Tukholma, Ruotsi |
| M/S Baltic Princess | 2008 | 2013– | Turku–Långnäs–Kapellskär | Maarianhamina, Ahvenanmaa |
Aikaisemmat laivat
Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.
| Laiva | Rakennettu | Käytössä Silja Linellä | Nykyinen tilanne |
|---|---|---|---|
| S/S Silja | 1915 | 1957–1967 | Romutettu 1971 |
| S/S Warjo | 1927 | 1957–1964 | Romutettu 1980 |
| S/S Regin | 1960 | 1960–1961 | Romutettu 1967 |
| S/S Bore | 1899 | 1926–1961 | Romutettu 1961 |
| M/S Skandia | 1961 | 1961–1974 | Upposi 1986 Atlantilla |
| M/S Nordia | 1962 | 1962–1974 | Romutettu 1988 |
| S/S Svea Jarl | 1962 | 1962–1976 | Romutettu. Myyty 2010 M/S Prince -nimisenä romuttajalle Intiaan |
| M/S Botnia Express | 1960 | 1967 | Romutettu 1987 |
| M/S Botnia | 1967 | 1967–1970 | Ajoi karille ja upposi 2008 |
| M/S Holmia | 1971 | 1971 | Romutettu 2009 |
| M/S Ilmatar | 1964 | 1964–1980 | Romutettu 2015 |
| M/S Fennia | 1966 | 1966–1984 | Romutettu Pakistanissa vuonna 2010 |
| M/S Floria | 1970 | 1970–1975 | Romutettu 2008 |
| M/S Viking 1 | 1969 | 1969 | Romutettu 2002 |
| S/S Aallotar | 1937 | 1970–1971 | Romutettu 1975 |
| S/S Bore III | 1952 | 1970–1976 | Romutettu 1982 |
| S/S Birger Jarl | 1953 | 1972–1973 | Toimi hostellilaivana Tukholmassa. Myynnissä Baltic Star- nimellä. [13] |
| M/S Bonanza | 1972 | 1972 | Upposi 2012 Indonesiassa |
| M/S Silvia | 1971 | 1972–1973 | Romutettu 2000 |
| M/S Arona | 1972 | 1984 | Romutettu 2006 |
| M/S Aallotar | 1972 | 1972–1978 | Romutettu 2004 |
| M/S Svea Regina | 1972 | 1972–1978 | Romutettu Intiassa vuonna 2005 |
| M/S Bore I | 1973 | 1973–1980 | Laiva on rekisteröity Kyproksen lipun alle, ja sen kotipaikka on Limassol |
| M/S Svea Corona | 1974 | 1975–1981 | Romutettu Turkissa vuonna 1995 |
| M/S Wellamo | 1975 | 1975–1981 | Upposi M/S Jupiter -nimisenä Damrey-myrskyssä marraskuun alussa 2017 Quy Nhơnin vesillä |
| M/S Wasa Queen | 1976 | 1976–1993 | Romutettu Intiassa vuonna 2013 |
| M/S Silvia Regina | 1981 | 1981–1991 | Liikennöi M/S Stena Saga -nimisenä Stena Linelle |
| M/S Finlandia | 1981 | 1981–1990 | Liikennöi M/S Moby Dada -nimisenä Moby Linesille |
| M/S Silja Karneval | 1985 | 1985–1994 | Liikennöi M/S Mega Smeralda -nimisenä Corsica Ferriesille |
| GTS Finnjet | 1977 | 1987–2005 | Romutettu Intiassa vuonna 2008 |
| M/S Silja Star | 1980 | 1990–1991 | Upposi M/S Estonia -nimisenä Itämerellä 28. syyskuuta 1994 |
| M/S Silja Scandinavia | 1991 | 1994–1997 | Liikennöi M/S Gabriella -nimisenä Viking Linelle |
| M/S Silja Opera | 1992 | 2002–2006 | Liikennöi M/S Celestyal Crystal -nimisenä Louis Cruise Linesille |
| HSC SuperSeaCat Four | 1999 | 2000–2006 | Liikennöi M/S HSC Superrunner -nimisenä Golden Star Ferries yhtiölle |
| HSC SuperSeaCat Three | 1999 | 2003–2006 | Liikennöi M/S HSC Speedrunner III -nimisenä Aegean Speed Lines yhtiölle |
| HSC SuperSeaCat One | 1997 | 2004–2005 | Liikennöi M/S HSC Almudaina Dos -nimisenä Acciona Trasmediterránea yhtiölle |
| M/S Silja Festival | 1986 | 1992–2008 | Liikennöi M/S Mega Andrea -nimisenä Corsica Ferriesille |
| M/S Silja Europa | 1993 | 1993–2013 | Liikennöi M/S Silja Europa -nimisenä Tallinkille |
Katso myös
Lähteet
- Malmberg, Thure: Siljan viisi vuosikymmentä. Tallink Silja 2007. ISBN 9789519840574.
Viitteet
- Kytö, Marjaana: Silja Line täyttää 50 vuotta Sverigesradio.se. 28.12.2007. Sveriges Radio AB. Viitattu 23.4.2015.
- Silja Line, Tallink Silja Oy (Päättäjätiedot Finder.fi-palvelussa) finder.fi. Viitattu 22.7.2020.
- Tallink Silja Oy (Suomen Asiakastieto Oy:n talousraportti 2019) asiakastieto.fi. Viitattu 22.7.2020.
- Tietoa Tallink Siljasta - Tallink & Silja Line
- (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tallink Siljan Riian-risteilyt jatkuvat – Silja Serenade jatkaa reitillä tammikuulle saakka (Talouselämän uutinen 17.7.2020) talouselama.fi. Viitattu 22.7.2020.
- Tallink Silja kiistää: Hylkeen hymyä ei hyydytetty; Taloussanomat 8.5.2012
- Lehdistötilaisuus m/s Silja Symphonylla 2.9.2014; Merellä-blogi 2.9.2014; www.valkeatlaivat.net
- Silja – nuorena nukkunut Elonetissä. Taustaa, viitattu 15.8.2014
- Nils Wetterstein Biografiasampo. Viitattu 24.5.2022.
Aiheesta muualla
- Siljan kotisivu
- Tallink Silja Oy
- Helsinki–Tallinna-laivaliikenne kootusti
- Silja Linen laivojen kattavat mittatiedot, useita valokuvia eri historian vaiheilta ja tarkat siirtotiedot faktaomfartyg.se. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 8.3.2008. (ruotsiksi)
- Silja Line 1957–2007, historiikkivideo 9 min, YouTube
- Yhtiön pörssihistoriaa Pörssitiedon nettisivuilla
| Nykyiset alukset | |
|---|---|
| Entiset alukset | |
| Muuta |