Sikyon

Sikyon (m.kreik. Σικυών, Sikyōn, myös Σεκυών, Sekyōn) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa. Se sijaitsi Korintin ja Akhaian välissä, noin 26 kilometriä Korintista länteen.[1][2][3]

Sikyon
Σικυών
Sikyonin arkeologista aluetta.
Sikyonin arkeologista aluetta.
Sijainti

Sikyon
Koordinaatit 37°59′02″N, 22°42′45″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Sikyóna, Korinthia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 1100 eaa.–500-luku jaa.
Huippukausi 600–500-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Sikyonia
Aiheesta muualla

Sikyon Commonsissa

Sikyon oli yksi Peloponnesoksen vanhimpia ja merkittävimpiä kaupunkeja. Sitä hallitsivat useat tyrannit, kunnes siitä tuli demokratia 200-luvulla eaa. Kaupunki tunnettiin ennen kaikkea taidemaalareistaan ja kuvanveistäjistään.[2][3] Sikyonin arkeologinen alue sijaitsee Sikyónan kunnassa noin kilometrin länteen nykyisestä Sikyónan (myös Vasilikó) kylästä.[4]

Maantiede

Sikyon sijaitsi alun perin Korintinlahden rannalla lähellä kaupungin satamaa, joka oli nykyisen Kiáton kaupungin paikalla. Myöhemmin kaupunki sijaitsi kauempana merestä, noin neljä kilometriä sisämaahan päin kukkulalla, jonka toisella puolella virtasi Asopos-joki ja toisella puolella Helisson-joki.[5] Sikyonin kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Sikyonia (Σικυωνία). Sen alue oli suhteellisen pieni ja käsitti lähinnä Asopos-joen laakson ja kaupungin edustalla olleen hedelmällisen tasangon, joka tunnettiin nimellä Asopia (Ἀσωπία). Sikyonian erotti itäpuolella sijainneesta Korinthiasta Nemea-joki ja länsipuolisesta Akhaiaan kuuluneen Pellenen alueesta Sythas-joki. Sikyonian eteläpuolella sijaitsivat Fleiuksen ja Kleonain alueet. Myöhemmässä vaiheessa Sikyoniaan kuului myös Gonussan (myös Gonoessa, Donussa) alue.[3]

Historia

Varhaishistoria ja mytologia

Sikyonin kaupunki on ollut olemassa viimeistään mykeneläisellä kaudella. Sen alkuperäiseksi nimeksi sanottiin antiikin aikana Aigialeia (Αἰγιάλεια) tai Aigialoi (Αἰγιαλοί). Kaupunki tunnettiin myös nimillä Mekone (Μηκώνη) ja Telkhinia (Τελχινία). Nimi Aigialeia oli peräisin Aigialeuksesta, joka oli myyteissä argoslaisen Inakhoksen poika. Nimen Sikyon puolestaan katsottiin tulleen samannimisestä ateenalaisesta, joka oli Metionin tai heeros Marathonin poika. Myytit saattavat kertoa kaupungin asukkaiden sekä argoslaisesta että joonialaisesta alkuperästä.[3]

Kaupungin ensimmäiseksi kuninkaaksi mainitaan joskus argoslainen Adrastos. Myöhemmin kaupungin valtasi Agamemnon ja siitä tuli Mykenen alainen. Sen kuninkaaksi jäi Hippolytos, joka oli Zeuksippoksen poika, Faistoksen pojanpoika ja Herakleen pojanpojan poika. Tämän Herakleehen johtavan sukuyhteyden vuoksi kaupungin alkuperäisiä asukkaita ei alistettu doorilaisvalloituksissa, vaan heistä tuli kaupungin neljäs heimo eli fyle, Aigialeis, kolmen doorilaisen heimon Hylleis, Pamfyloi ja Dymanatai ohelle.[3]

Kreikkalaisessa mytologiassa Sikyon oli myös paikka, jossa Prometheus perusti kreikkalaisen uskonnon kulttitoimitukset ja petti Zeusta.[3]

Sikyonin lyömä stateeri, n. 431–400 eaa.
Kentaureja ja eläimiä sikyonlaisessa lattiamosaiikissa, 300-luku eaa. Sikyonin arkeologinen museo.

Arkaainen ja klassinen kausi

Doorialaisvalloitusten jälkeen Sikyon oli Argoksen vallan alla. Ensimmäisessä messenialaissodassa kaupunki taisteli messenialaisten, arkadialaisten ja argoslaisten puolella. Sikyon itsenäistyi Argoksen vallasta 600-luvulla eaa. Tämän jälkeen suuren osan arkaaista kautta, noin vuosina 676/656–556 eaa., Sikyonia hallitsivat Orthagoridai-suvun tyrannit.[2][3] Nämä olivat ei-doorilaista sukujuurta, ja kaupungin alkuperäinen väestö tuki näitä doorilaisia vastaan. Ensimmäiseksi tyranniksi mainitaan Orthagoras tai Andreas, toiseksi tämän poika Myron ja kolmanneksi Aristonymos.[3]

Sikyonin tyranneista tunnetuin on neljäs, Kleisthenes, jonka kausi oli kaupungin suurinta kukoistuskautta. Tämä vihasi Argosta ja pyrki halventamaan doorilaisia monin tavoin. Kleistheneen aikanaan Sikyon osallistui ensimmäiseen pyhään sotaan Delfoin puolella. Kaupungin asukkaat rakennuttivat Delfoihin Sikyonilaisten aarrekammion, samoin Olympiaan toisen samannimisen rakennuksen. Kleistheneen tytär Agariste nai ateenalaisen Megakleen, jonka poika oli Ateenan demokratian kehittäjä Kleisthenes.[2][3]

Pian tyranni Kleistheneen kuoleman noin vuonna 560 eaa. jälkeen, noin vuonna 556 eaa., doorilainen väestö ilmeisesti kukisti tyrannit Spartan avustuksella. Tämän jälkeen kaupunki oli osa Spartan johtamaa peloponnesolaisliittoa. Persialaissotiin kaupunki osallistui lähettämällä 15 laivaa Salamiin taisteluun ja 3 000 hopliittisotilasta Plataiain taisteluun. Ateenalaiset tuhosivat Sikyonin vuosina 456 eaa. ja 454 eaa. Vuosina 445 eaa. ja 424 eaa. sikyonilaiset tukivat Megaran kapinaa Ateenaa vastaan. Peloponnesolaissodassa kaupunki oli edelleen Spartan puolella. Noin vuonna 417 eaa. Sikyonissa vaikuttaa tapahtuneen demokraattinen vallankumousyritys. Spartalaiset tukahduttivat sen ja nostivat valtaan oligarkkisen hallinnon.[2][3]

Korintin sodassa Sikyon toimi Spartan tukikohtana sen vihollisia vastaan. Se tuki Spartaa myös sodassa Thebaa vastaan vuonna 371 eaa. Tuona vuonna käydyn Leuktran taistelun jälkeen, noin vuonna 369/368 eaa., Theba valtasi Sikyonin Epameinondaan johdolla ja teki kaupungista tukikohtansa Peloponnesoksella. Samassa yhteydessä Eufron onnistui ensin vaihtamaan kaupungin hallintomuodon demokratiaksi ja sitten tekemään itsestään tyrannin. Makedonialaisvallan aikana tyranneiksi mainitaan puolestaan Aristratos ja Epikhares.[2][3]

Hellenistinen ja roomalainen kausi

Lamian sodassa Sikyon liittyi taisteluun Makedoniaa vastaan. Vuoden 314 eaa. jälkeen kaupunki oli jonkin aikaa Kassandroksen ja Ptolemaioksen ja vuodesta 303 eaa. Demetrios Poliorketeen vallassa. Viimeksi mainittu siirrätti kaupungin uuteen, helpommin puolustettavaan paikkaan. Uutta kaupunkia kutsuttiin jonkin aikaa myös nimellä Demetrias (Δημητριάς). Demetrioksen jälkeen kaupunkia hallitsivat taas tyrannit, nyt Kleon, Euthydemos ja Timokleides. Lopulta vallan saivat demokraatit, jotka nostivat johtoon Kleiniaan. Hänet murhattiin, ja vallassa olivat seuraaviksi tyranneina Abantidas, Paseas ja Nikokles.[2][3]

Sikyonin raunioita.

Vuonna 251 eaa. tyrannit kukisti Kleiniaan poika Aratos. Tämän johdolla kaupunki liittyi Akhaian liittoon roomalaisen kauden alkuun vuoteen 146 eaa. saakka. Aratos toimi koko liiton johtajana, ja Sikyon oli yksi sen keskeisimmistä jäsenistä. Liiton seurauksena spartalaiset tuhosivat kaupungin Kleomeneen johdolla vuonna 233 eaa. ja aitolialaiset vuonna 221 eaa. Vuonna 146 eaa., Rooman tuhottua Korintin, Sikyon sai haltuunsa Isthmian kisojen järjestämisen. Kaupunki alkoi kuitenkin taantua jo ennen Korintin jälleenrakentamista, ja Korintin uusi nousu vauhditti taantumista. Sikyon tuhoutui maanjäristyksessä 100-luvulla jaa. Kaupunki oli raunioina ja pääosin hylätty, kun Pausanias vieraili siellä noin vuonna 150 jaa.[2][3]

Antiikin Sikyon tunnettiin ennen kaikkea maalareistaan. Taidemaalauksen keksijänä pidettiin kaupungista kotoisin ollutta Telefanesta. Eupompos piti kaupungissa taidekoulua, jonka oppilaisiin kuuluivat muun muassa Pamfilos ja Apelles.[3] Kaupunki tunnettiin myös kuvanveistäjistään, joihin lukeutuvat muun muassa Kanakhos vanhempi ja nuorempi, Lysippos ja Eutykhides sekä Kreetalta tulleet Dipoinos ja Skyllis.[2][3]

Myöhempi historia ja kaivaukset

Tuhoista huolimatta Sikyon säilyi jossakin muodossa olemassa. 500-luvulla jaa. se tunnettiin nimellä Nea Sikyon (”Uusi Sikyon”), kun taas satamaan viitattiin nimellä Palaia Sikyon (”Vanha Sikyon”). Bysanttilaisella keskiajalla kaupunkiin viitattiin nimellä Hellas, ilmeisesti erotuksena seudun muusta väestöstä, joka oli tuolloin jo slaavilaista. Uudella ajalla kaupungin lähelle syntynyt kylä tunnettiin nimellä Vasilikó.[2][3] Nykyisin se on ottanut antiikin ajan kaupungista nimen Sikyóna.

Sikyonin arkeologiset kaivaukset aloitti American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa. Niitä on jatkanut Ateenan arkeologinen seura 1920–1950-luvuilla ja uudelleen 1980-luvulla. Kaivaukset ovat keskittyneet agoran alueelle ja ympärille. Laajemman alueen kartoituksia on jatkettu 1990- ja 2000-luvuilla.[5][6]

Rakennukset ja löydökset
Sikyonin agoran temppelin rauniot.
Sikyonin teatterin rauniot.
Sikyonin gymnasionin raunioita.

Vanhalla, lähellä merentantaa sijainneella Sikyonilla oli akropolis, jolla sijaitsi Athenelle omistettu temppeli. Akropolis ja satama oli linnoitettu yhdessä. Noin vuodesta 303 eaa. lähtien, Demetrios Poliorketeen siirrettyä kaupungin, varsinainen Sikyon sijaitsi kuitenkin kauempana merestä, noin neljä kilometriä sisämaahan päin, missä myös nykyinen arkeologinen alue sijaitsee. Kaupunki oli nyt rakennettu uuden akropolis-kukkulansa kahdelle tasanteelle. Ylimmällä tasolla oli varsinainen akropolis ja alemmalla tasolla agora julkisine rakennuksineen. Kaupunki oli rakennettu ruutuasemakaavaan ja ympäröity muurilla.[2][3]

Akropolis ja teatterin alue

Akropoliilla oli Tykhe Akraian ja Dioskuurien pyhäköt. Akropoliin pohjois- ja koillisrinteessä sijaitsivat stadion sekä suurikokoinen teatteri, joka oli rakennettu 200-luvun eaa. alkupuolella. Sen lähellä oli todennäköisesti Dionysokselle omistettu temppeli.[2]

Gymnasion

Teatterin kaakkoispuolella sijaitsi 200-luvulla eaa. rakennettu gymnasion, joka koostui kahteen tasoon rakennetuista pylväikköpihoista. Alemman tason pylväät edustivat joonialaista tyyliä ja ylemmän tason pylväät doorilaista tyyliä. Gymnasionin lähellä sijaitsi nymfeille omistettu pyhäkkö.[2]

Agora

Agora eli kauppapaikka sijaitsi gymnasionin kaakkoispuolella. Sen länsilaidalla oli arkaaisella kaudella rakennettu temppeli, jonka oletetaan olleen omistettu joko Apollonille tai Artemiille; kummankin temppelin tiedetään olleen kaupungissa. Kristillisellä kaudella rakennus muutettiin kirkoksi. Temppelin vieressä oli Attalos I:n patsas. Agoran etelälaidalla sijaitsivat joonialaista tyyliä edustanut buleuterion, joka rakennettiin 200-luvulla eaa. ja muutettiin roomalaisella kaudella kylpyläksi; sekä pitkä doorilaista tyyliä edustanut stoa oli pylväshalli, jossa oli 21 liikehuoneistoa. Agoran pohjoispuolella sijaitsi toinen roomalainen kylpylä 100- tai 200-luvulta jaa.[2]

Muut rakennukset

Kaupungissa tiedetään olleen myös Afroditelle, Asklepiokselle, Demeterille ja Herakleelle omistetut pyhäköt, Kleistheneen stoa, Lamian stoa (myös Maalattu stoa), sekä Aratos Sikyonilaisen hauta. Näiden sijaintipaikkaa ei kuitenkaan tiedetä.[2]

Esinelöydöt

Sikyonin alueelta on löydetty paljon taidetta, mikä vastaa kaupungin antiikin aikaista mainetta. Kaupungista tehdyt esinelöydöt ovat Sikyonin arkeologisessa museossa, joka toimii arkeologisen alueen yhteydessä agoran pohjoispuolen roomalaiseen kylpylään kunnostetuissa tiloissa.[2][3]

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”228 Sikyon”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Sikyon, Peloponnesos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Smith, William: ”Sicyon”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Archaeological Site of Sikyon Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.
  5. The Sikyon Survey Project Internet Archaeology. Viitattu 21.8.2017.
  6. The Archaeological Society at Athens archetai.gr. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 21.8.2017.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.