Sikkim

Kanchenjunga.

Kultapanda Sikkimissä.

Sikkimin osavaltion pinta-ala on 7 096 km².[1] Osavaltio rajautuu pohjoisessa Kiinan Tiibetin autonomiseen alueeseen, idässä Bhutaniin ja lännessä Nepaliin. Etelässä Intian puolella Sikkimin naapuriosavaltio on Länsi-Bengali. Osavaltion pääkaupunki Gangtok sijaitsee Sikkimin kaakkoisosassa.[2]

Maantieteelisesti Sikkim käsittää altaan, jota ympäröivät kolmelta eri suunnalta hyvin nopeasti kohoavat vuoret. Tistajoen laakso on vain 225 metrin korkeudella merenpinnasta mutta vain 80 kilometrin päässä laaksosta sijaitsee Intian korkein vuorenhuippu Kanchenjunga noin 8 600 metrin korkeudessa.[2] Paikallisittain nimellä Khangchendzonga-nimellä tunnettua vuorta pidetään pyhänä.[3] Muita yli 7 000 metrin korkeuteen kohoavia huippuja Sikkimissä ovat Tent, Kabru, ja Pauhunri. Kaikkiaan noin kaksi kolmasosaa osavaltion alueesta on lumihuippuista vuoristoa. Nepalin vastaisella rajalla sijaitsee Singalilan vuorijono ja Tiibetin vastaisella rajalla Dongkyan vuorijono. Tiibetin vastaisella rajalla on useita solia ja näin reitti kohti Tiibetin pääkaupunki Lhasaa. Tintajoen lisäksi osavaltiota halkovat sen sivujoet Rangit, Lhonak, Talung ja Lachung.[2]

Sikkimin ilmasto vaihtelee huomattavasti korkeudesta riippuen. Matalimmilla alueilla ilmasto on lähes trooppinen, kun taas korkeammalla vallitsee ankara vuoristosää.[2] Pääkaupunki Gangtokissa vuoden keskimääräinen alin päivittäinen lämpötila on 11,2 °C ja korkein 18,9 °C. Vuotuinen sadanta on keskimäärin 3736,8 mm.[4] Suurin osa sateista saadaan monsuunikaudella toukokuun ja lokakuun välillä. Rankkasateet ja lumisateet saattavat aiheuttaa ajoittain suuria maa- ja lumivyöryjä.[2]

Noin kaksi viidesosaa Sikkimin pinta-alasta on metsien peitossa. Metsien tyyppi vaihtelee korkeuden mukaan. Matalammilla alueilla on subtrooppisia metsiä, jotka muuttuvat korkeammalle mentäessä lauhkean vyöhykkeen metsään ja edelleen metsättömään vuoristotundraan korkeimmilla seuduilla. Sikkimin eläimistöön lukeutuvat esimerkiksi kauluskarhu, karhu, kultapanda, puolilammas, chiru, leopardi, intiantiikeri, idänkäki, korppi ja minivetit. Sikkimissä on useita suojeltuja alueita, kuten Kanchenjungan kansallispuisto.[2]

Sikkimin kuningaskunnan lippu.

Sikkimin varhaisesta historiasta ennen 1600-lukua tiedetään vain vähän.[2] Sikkimin nimen on arveltu olevan sukua sanskriitin sanalle suhin ’onnellinen, iloinen, mukava’ tai šihin ’huippu’ (mikä viittaa Himalajan vuoriin) tai johtuvan limbunkielisistä sanoista su him, merkitykseltään ’uusi talo’.[5] Alueen varhaisia asukkaita olivat lepchat ja bhutiat, jotka alkoivat saapua Sikkimiin Tiibetistä 1300-luvun aikana. Sikkimin kuningaskunnan perusti vuonna 1642 arvonimeä chogyal käyttänyt Phuntsog Namgyal. Hänen perustamansa dynastia hallitsi maata aina vuoteen 1975 saakka.[2]

1700-luvulta lähtien Sikkimin kuningaskunta kävi useita sotia sen naapurivaltioita vastaan Nepalissa ja Bhutanissa. Sotien aikana Sikkim menetti joitakin hallitsemiaan alueita Nepalille. Maa liitoutui kuitenkin Intian niemimaata hallinneiden brittien kanssa näiden sodassa nepalilaisia vastaan vuosina 1814–1816, ja britit palauttivat Sikkimille sen menettämiä alueita. Vuodesta 1817 eteenpäin kuningaskunta oli käytännössä brittien protektoraatti. Brittien ja Sikkimin välit tulehtuivat kuitenkin hieman myöhemmin. Sikkim menetti ennen hallitsemansa Darjeelingin briteille vuonna 1835, ja rajaselkkaukset johtivat suoraan sotaan vuonna 1849. Vuonna 1861 Sikkimistä tehtiin virallisesti brittien vasallivaltio, ja britit saivat Sikkimiin vapaakauppa-oikeuden. Vuonna 1890 britit solmivat edelleen Tiibetin kanssa sopimuksen, joka määritteli Sikkimin ja Tiibetin rajan.[2]

Intian itsenäistyessä vuonna 1947 maa oli jakautunut poliittisesti. Osa sikkimiläisistä tuki maan hallitsijaa eli chogyalia, mutta nyt ensimmäistä kertaa maan historiassa perustetut poliittiset puolueet alkoivat ajaa maan liittämistä Intiaan. Vastustusta herätti myös maan vanha feodaalijärjestelmä, joka lakkautettiin vuonna 1949. Sikkimistä tuli seuraavana vuonna solmitun sopimuksen perusteella Intian protektoraatti, ja Intia alkoi hallita maan ulkopolitiikkaa ja puolustusta. Sopimuksen perusteella Sikkimissä alettiin myös järjestää yleisiä vaaleja. Vaaleihin osallistui kahdesta kilpailevasta puolueesta muodostettu Sikkim Congress, joka sai kahdessa viimeisimmässä vaalissa huomattavan äänisaaliin. Kuningas koki puolueen uhkaavan hänen omaa asemaansa.[2] Kuninkaan asemaa uhkasi etenkin maan huomattava nepalilaisista maahanmuuttajista polveutuva väestönosa, joka oli poliittisia uudistuksia vaatineiden puolueiden taustalla.[6] Maata uhkasi sekasorto ja lopulta Intia laati maalle uuden perustuslain, joka vietiin läpi vuonna 1974. Vuonna 1975 maassa järjestettiin kansanäänestys Intiaan liittymisestä, jossa 97 % äänestäjistä äänesti liittymisen puolesta. Sikkimistä tuli Intian osavaltio 16. toukokuuta 1975.[2]

Intia ja Kiina olivat käyneet lyhyen sodan 1960-luvulla kiistellyistä rajoistaan, ja Kiina ei ole rajakiistoihin liittyen virallisesti tunnustanut Sikkimin liitosta Intiaan.[6] Vuonna 2003 maiden välillä sovittiin kuitenkin rajakaupan avaamisesta Sikkimin kautta Kiinaan ja samassa yhteydessä Kiina tunnusti de facto Sikkimin osana Intiaa.[7] Kiina ei ole kuitenkaan antanut täysin selvää julistusta tai asiakirjaa Sikkimin aseman suhteen. Kiina pitää myös pientä osaa Sikkimin pohjoisosasta omana alueenaan, ja rajavälikohtaukset alueella ovat olleet suhteellisen yleisiä.[8]

Sikkimin piirikunnat.

Sikkimin osavaltion päämies on kuvernööri, jonka nimittää Intian presidentti.[2] Nykyinen Sikkimin kuvernööri on Ganga Prasad.[9] Kuvernöörin apuna toimii pääministerin johtama parlamentti.[2] Nykyinen pääministeri on Prem Singh Tamang.[10] Parlamentti on yksihuoneinen, ja sen jäsenet valitaan vaaleilla. Tietty osuus paikoista on varattu lepchoille, bhutioille ja kastittomille. Yhden varatuista paikoista valitsevat buddhalaiset lamat. Sikkimin korkein oikeus sijaitsee pääkaupunki Gangtokissa.[2]

Hallinnollisesti Sikkim on jaettu neljään piirikuntaan, joita ovat itäinen, läntinen, pohjoinen ja eteläinen piirikunta.[11] Jokaisella piirikunnalla on omat päämiehensä, jotka toimivat välikätenä piirikunnan hallinnon ja paikallisen väestön välillä. Kylillä on omat valtuustonsa (Panchayat).[2]

Kansakunnan tasolla Sikkimistä valitaan yksi edustaja Intian parlamentin molempiin huoneisiin. Paikallisena erikoisuutena Sikkimissä ovat erittäin voimakkaat alueelliset puolueet, kuten Sikkim Democratic Front ja Sikkim Krantikari Morcha.[12][13]

Teeviljelmiä Sikkimissä.

Maatalous on Sikkimin talouden suurin osa-alue. Ala työllistää yli puolet paikallisista. Alueella kasvatetaan esimerkiksi maissia, riisiä, vehnää, hirssiä, perunaa ja teetä. Sikkim on myös yksi maailman suurimmista kardemumman tuottajista.[2] Maanviljelyn puolesta Sikkim julistettiin vuonna 2016 Intian ensimmäiseksi luomuviljellyksi osavaltioksi.[14] Paikalliset kasvattavat myös esimerkiksi nautoja, puhveleita, jakkeja, sikoja, lampaita ja vuohia. Sikkimin luonnonvaroja ovat esimerkiksi kupari, lyijy, sinkki, hiili ja kalkkikivi. Osavaltion alueella sijaitsee myös joitakin suuria vesivoimaloita. Alueella on myös pienimuotoista teollisuutta.[2]

Rumtekin luostari.

Sikkimin asukasluku oli Intian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 610 577 ja vuoden 2001 vastaavan laskennan mukaan 540 851.[1] Nykyisin alueen väestön valtaosa, tai noin kolme neljäsosaa kaikista sikkimiläisistä, polveutuu nepalilaisista. Noin viidesosa väestöstä kuuluu Intian kastilaitoksen ulkopuolisiin heimoihin, joista suurimpia ovat bhutiat, lepchat ja limbut.[2]

Vuonna 2011 74,85 % sikkimiläisistä asui maaseudulla ja 25,15 % kaupungeissa. Suurin kaupunki ja ainoa suurempi kaupunki oli pääkaupunki Gangtok, jonka asukasluku oli 100 286.[1] Pienempiä kaupunkeja ovat esimerkiksi Singtam, Rangpo, Jorethang, Naya Bazar, Mangan, Gyalshing ja Namchi.[2] Miehiä alueen asukkaista oli 323 070 ja naisia 288 484. Väestöntiheys Sikkimissä oli 86 as./km² ja lukutaitoisuus 81,42 %.[1]

Vuonna 2011 Sikkimin asukkaista 382 200 henkilöä puhui äidinkielenään nepalia. Bhutiaa puhui 41 889 henkilöä, hindiä 48 586, limbua 38 733 ja lepchaa 38 313.[15]

Hindut muodostivat vuonna 2011 57,76 % Sikkimin väestöstä. Buddhalaisia oli 27,39 %, kristittyjä 9,91 % ja muslimeja 1,62 %. Muita kuin Intian suurimpia uskoja harjoitti 2,67 % väestöstä.[1] Hindut ovat pääasiassa nepalilaistaustaista väestöä heimojen harjoittaessa mahajana-buddhalaisuutta ja bön-uskoa.[2]

Paikallisia tanssijoita.

Sikkimiläisessä kulttuurissa on voimakkaita tiibetiläisiä vaikutteita. Vaikutteita on myös buddhalaisuutta edeltäneistä perinteisistä uskonnoista. Merkittävin paikallinen juhla on elokuulle tai syyskuulle ajoittuva Phanglhapsol, jolloin esitetään Kanchenjungalle omistettuja tansseja.[2] Tansseja kutsutaan nimellä chaam, ja niiden esittäjät pukeutuvat lohikäärmeitä tai eläimiä esittäviin naamioihin ja värikkäisiin asusteisiin. Tanssit esittävät usein hyvän voittoa pahasta. Niiden tarkoituksena on karkottaa pahaa, päättää kuluva vuosi ja tuoda onnea seuraavalle. Thangka on paikallinen nimitys kääröille maalattaville uskonnollisille värikkäille maalauksille. Maalaukset liittyvät buddhalaisuuteen, ja ne esittävät usein Buddhan tai bodhisattvojen elämää.[16]