Sikasson alue

Sikasson alue (ransk. Région de Sikasso) on hallintoalue Malin eteläosassa. Sen pinta-ala on 71 790 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 2 643 200 henkeä (vuonna 2009)[2].

Sikasson alue
Région de Sikasso
Sikasson alue Malin kartalla.
Sikasson alue Malin kartalla.
Sikasson alueen piirit.
Sikasson alueen piirit.

Koordinaatit: 11°11′59″N, 7°5′49″W
Valtio Mali
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Sikasso
Pinta-ala 71 790 km²
Väkiluku (2009) 2 643 200

Maantiede ja ilmasto

Sikasson alue rajoittuu pohjoisessa Koulikoron ja Ségoun alueisiin, idässä Burkina Fasoon, etelässä Norsunluurannikkoon ja lännessä Guineaan[1]. Sen pohjois- ja koillisosa on Koutialan ylänköa, joka kohoaa etelässä ja lounaassa Banin–Nigerin ylängöksi. Korkein kohta on 800 metriä korkea Kokoumvuori.[3]

Tärkeimmät vesistöt ovat Banin alkujoet Bagoé ja Baoulé, Nigerin sivujoki Sankarani ja jälkimmäiseen yhtyvä Wassoulou Ballé. Luonnonjärviä ovat Katiorniba ja Kambo. Sankaranijoella on Sélinguén tekojärvi.[4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat nikkeli, litium, alumiini ja kulta[5].

Alueen pohjoisosa kuuluu Sudanin ja eteläosa Guinean ilmastovyöhykkeisiin. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 700 ja etelässä 1400 millimetriä.[6] Kasvillisuus vaihtelee sudanilais-guinealaisesta metsävyöhykkeestä savanniin ja galleriametsiin[7]. Eläinkunta käsittää muun muassa antiloppeja, leijonia, leopardeja, pahkasikoja, sakaaleja, paviaaneja sekä monia lintu- ja kalalajeja. Alueella on 26 suojelumetsää ja kaksi eläintensuojelualuetta.[6]

Hallinnollinen jako ja asutus

Sikasson alue käsittää seitsemän piiriä: Bougouni, Kadiolo, Kolondiéba, Koutiala, Sikasso, Yanfolila ja Yorosso. Niihin kuuluu 144 maalaiskuntaa ja kolme kaupunkikuntaa: Bougouni, Koutiala ja Sikasso.[1] Kaupunkiväestön osuus on 16,1 %[8]. Kyliä on yhteensä 1831[1].

Alueella asuu 18,2 % Malin väestöstä[9]. Asukastiheys on Bamakon jälkeen maan suurin, 37,1 henkeä neliökilometrillä[10]. Asukkaat ovat etupäässä senufoja, samoja, miniankoja, bambaroita, boboja, dogoneja, fulbeja ja mandinkoja[11]. Puhutuimmat kielet ovat bambara (63,1 %), minianka (15,7 %), senufo (11,0 %), fulani (2,4 %), bobo (2,2 %) ja samogo (2,0 %)[12]. Vallitsevat uskonnot ovat islam, animismi ja kristinusko[11].

Historia

Alueen historiaan kuuluu Kangabasta Nigerjoen varrelta muuttaneiden mandekansojen perustama Kenedugun valtakunta. Sikassosta tuli sen keskuspaikka kuningas Tiéba Traorén aikana vuonna 1886.[11]

Liikenne ja elinkeinot

Sikasson alueen kautta kulkevat Bamakosta, Ségousta ja Moptista Burkina Fasoon ja Norsunluurannikolle johtavat maantiet. Asfaltoitujen teiden yhteispituus on 886 kilometriä. Sikassossa on lentoasema ja Bougounissa ja Koutialassa lentokentät. Malitelin ja Orangen matkapuhelinverkot kattavat kaikki piirit.[13]

Alueen pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito, kalastus ja metsien hyödyntäminen. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, riisi, puuvilla, maapähkinä, lehmänpapu ja fonio. Sikasson alue tuottaa 70 % Malin puuvillasta. Lisäksi kasvatetaan vihanneksia ja hedelmiä. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit, siat, siipikarja ja vähäisessä määrin hevoset. Karjanhoidon tuottavuus on heikko. Vuotuinen kalansaalis on noin 14 000 tonnia. Metsiä käytetään puunhankintaan, keräilyyn ja metsästykseen.[14] Alueen tärkein teollisuusyritys on puuvillaa jalostava Compagnie Malienne pour le Développement des Textiles. Lisäksi on pienimuotoista elintarviketeollisuutta.[15] Etelän kultaesiintymiä hyödynnetään sekä teollisesti että perinteisin menetelmin[5]. Sélinguéssa on vuonna 1981 rakennettu vesivoimalaitos[7].

Koulutus ja terveydenhuolto

Vuonna 2008–2009 alueella toimi 39 esikoulua, 2085 peruskoulua, 27 lyseota, kaksi opettajainkoulutusinstituuttia, 25 teknistä ja ammattikoulua, 217 koulutus- ja kehittämiskeskusta, 176 lukutaitokoulua, kolme koulutusakatemiaa ja 11 opetuksen tukikeskusta[16]. Vuonna 2009 koulua kävi 71,1 % alakouluikäisistä (tytöistä 65,0 %), mikä on lähellä Malin keskiarvoa[17].

Terveyspalvelut käsittivät vuonna 2009 198 terveyskeskusta, 9 poliklinikkaa, kaksi sairaalaa, terveysasemia, apteekkeja ja yksityisvastaanottoja. Palvelujen taso on vaatimaton.[18]

Matkailu

Alueella on useita historiallisia, kansatieteellisiä ja luonnonnähtävyyksiä. Sikassossa järjestetään vuosittainen balafoninmusiikin festivaali Triangle du Balafon.[19] Matkailu ja sen palvelut ovat kuitenkin vielä vähäisiä. Alueella toimii 34 majoituslaitosta, joissa on yhteensä 820 vuodepaikkaa (vuonna 2010).[20]

Lähteet

Viitteet
  1. Plan, s. 22.
  2. RGPH, s. 14.
  3. Plan, s. 25–26.
  4. Plan, s. 25, 74.
  5. Plan, s. 44.
  6. Plan, s. 26.
  7. Synthèse, s. 4.
  8. RGPH, s. 19.
  9. RGPH, s. 84.
  10. RGPH, s. 20.
  11. Plan, s. 27.
  12. 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Tome 1: Série démographique, s. 437 (pdf) instat-mali.org. Arkistoitu 11.1.2020. Viitattu 3.7.2018.
  13. Plan, s. 34–35.
  14. Plan, s. 30, 34.
  15. Plan, s. 75–76.
  16. Plan, s. 36.
  17. RGPH, s. 68.
  18. Plan, s. 41.
  19. Office Malien du Tourisme et de l'Hôtellerie officetourismemali.com. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 6.8.2016.
  20. Plan, s. 43, 54.

    Aiheesta muualla
    Mali
    Malin alueet
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.