Siim Kallas

Siim Kallas (s. 2. lokakuuta 1948 Tallinna) on virolainen poliitikko, joka toimi komissaarina José Manuel Barroson johtamassa Euroopan komissiossa 2004–2014. Hän oli myös komission varapuheenjohtaja. Vuosina 2004–2010 Kallaksen vastuualueena oli hallinto, tilintarkastus ja petostorjunta ja vuosina 2010–2014 liikenneasiat.[2]

Siim Kallas
Kallas Arvamusfestival -tapahtumassa 2014
Kallas Arvamusfestival -tapahtumassa 2014
EU:n liikenteestä vastaava komissaari
Barroson komissio
9.2.2010–1.11.2014
Edeltäjä Antonio Tajani
Seuraaja Violeta Bulc
EU:n hallinnosta, tilintarkastuksesta ja petostorjunnasta vastaava komissaari
Barroson komissio
22.11.2004–9.2.2010
Edeltäjä Neil Kinnock
Seuraaja Maroš Šefčovič
Algirdas Šemeta
Viron pääministeri
Kallaksen hallitus
28.1.2002–10.4.2003
Presidentti Arnold Rüütel
Edeltäjä Mart Laar
Seuraaja Juhan Parts
Viron valtiovarainministeri
Laarin II hallitus
25.3.1999–28.1.2002
Edeltäjä Mart Opmann
Seuraaja Harri Õunapuu
Viron ulkoministeri
Vähin III hallitus
6.11.1995–22.11.1996
Edeltäjä Riivo Sinijärv
Seuraaja Toomas Hendrik Ilves
Reformipuolueen puheenjohtaja
1994–2004
Seuraaja Andrus Ansip
Henkilötiedot
Syntynyt2. lokakuuta 1948
Tallinna
Tiedot
Puolue Reformipuolue
Muut puolueet Viron kommunistinen puolue
(1972–1990)[1]

Aiemmin Kallas on toiminut Viron pääministerinä, ulkoministerinä ja valtiovarainministerinä.[2] Häntä pidetään yhtenä 1990-luvun Viron politiikan merkkihenkilöistä. Kallas edustaa liberaalia Reformipuoluetta, jota oli myös itse perustamassa. Hän on myös puolueen kunniapuheenjohtaja.[3]

Tausta

Kallas opiskeli Tarton yliopiston talousosastolla valmistuen 1972. Samana vuonna hän liittyi kommunistiseen puolueeseen. Kallas toimi talousministeriön asiantuntijana 1970-luvulla ja maan säästökassojen johtajana 1980-luvulla. Hän oli myös Viron kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajan Rahva Häälin päätoimittajan sijainen 1986–1989. Kommunistisesta puolueesta Kallas erosi vuonna 1990.[1]

Poliittinen ura
Pääministeri Kallas Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin kanssa syyskuussa 2002.

Vuosina 1989–1991 Kallas toimi Viron ammattijärjestöjen keskusliiton puheenjohtajana, ja maan itsenäistymisen jälkeen vuosina 1991–1995 Viron keskuspankin pääjohtajana.[2] Hän oli yksi Viron rahauudistuksen pääarkkitehdeista 1990-luvun alussa. Viro otti vuonna 1992 käyttöön kruunun, joka sidottiin Saksan markkaan. Häntä onkin kutsuttu "Viron kruunun isäksi". Hän oli Viron parlamentin (Riigikogu) jäsen vuosina 1995–1999 ja 2003–2004. Hän oli perustamansa Reformipuolueen puheenjohtajana vuosina 1994–2004.

Kallasin johtama Viron keskuspankki lainasi vuonna 1993 Põhja-Eesti Pankille (PEP) 10 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, jotka oli tarkoitus käyttää polttoainekauppoihin Sveitsissä. Lainatut rahat kuitenkin katosivat, eikä niiden lopullisesta päämäärästä saatu vahvistusta. Kallasin toiminnasta nostettiin syytteitä, jotka kuitenkin kumottiin oikeudessa vuonna 1999.[4][5]

Ollessaan maansa valtiovarainministerinä Kallas oli vahvasti mukana neuvotteluissa maansa EU-jäsenyydestä ja pääministerinä puolestaan mukana loppuvaiheissa neuvotteluissa Viron Nato-jäsenyydestä.

Toukokuussa 2004, Viron liityttyä Euroopan unioniin, Kallas nimitettiin maansa ensimmäiseksi EU-komissaariksi. Hän toimi saman vuoden marraskuuhun asti, Prodin komission loppuajan, talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina. Barroson komission aloitettua toimintansa Kallasin vastuualueiksi tulivat hallinto, tilintarkastus ja petosten torjunta. Hän toimi lisäksi komission varapuheenjohtajana. Hän jatkoi komissaarina myös Barroson helmikuussa 2010 alkaneella toisella puheenjohtajakaudella. Hän toimii liikenneasioista vastaavana komissaarina sekä komission varapuheenjohtajana.[2]

Kallasin uskottiin muodostavan Viroon uuden hallituksen Andrus Ansipin eron jälkeen maaliskuussa 2014. Kallas kuitenkin kieltäytyi tehtävästä vedoten häneen kohdistuneeseen mustamaalaukseen liittyen PEP-pankin lainaan hänen toimiessaan Viron keskuspankin johtajana. Pääministeri Ansip kertoi ymmärtävänsä Kallasin ratkaisun. Reformipuolue valitsi Kallasin tilalle hallitusmuodostajaksi Taavi Rõivasin.[6]

Presidenttiehdokkaana

Kallas oli ehdokkaana Viron presidentinvaaleissa 2016.[7] Hän pääsi valitsijamieskokouksen toiselle äänestyskierrokselle yhdessä oikeuskansleri Allar Jõksin kanssa. Toisella kierroksella kumpikaan ehdokkaista ei saanut taakseen tarvittavaa yli puolen enemmistöä, kun 60 valitsijamiestä äänesti tyhjää. Kallas sai 138 ja Jõks 134 ääntä, kun valintaan olisi tarvittu 167 ääntä. Valitsijamiesvaali käytiin, sillä Riigikogu ei saanut valituksi presidenttiä parlamentissa.[8]

Äänestystulos tarkoitti presidentinvaalin alkamista alusta Riigikogusta. Valitsijamiesvaalin epäonnistuttua Kallas kertoi, ettei aio ryhtyä uudelleen ehdokkaaksi. Hän sanoi presidentinvaalin epäonnistumisen tarkoittavan poliittista kriisiä, ja vaati vaalijärjestelmän muuttamista.[8]

Yksityiselämä

Kallas on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta,[2] joista tytär Kaja valittiin Reformipuolueen puheenjohtajaksi keväällä 2018 ja pääministeriksi tammikuussa 2021.[3]

Kallas oli Viron pyöräilyliiton puheenjohtaja vuosina 1991–1995 ja uudelleen 1999–2004.[1]

Lähteet
  1. Siim Kallas CV ec.europa.eu. Viitattu 29.7.2017. (englanniksi)
  2. About the Commissioner: Profile ec.europa.eu. 29.9.2010. Euroopan komissio. Viitattu 12.11.2010. (englanniksi)
  3. Stepping out of her father's shadow greatest challenge facing Kaja Kallas news.err.ee. 16.4.2018. ERR News. Viitattu 12.11.2018. (englanniksi)
  4. Kallas jatkaa Viron valtiovarainmisterinä mtv.fi. 25.11.1999. MTV Uutiset. Viitattu 29.7.2017.
  5. Viron Siim Kallas syytön miljoonien tilisiirtoihin mtv.fi. 5.3.1999. MTV Uutiset. Viitattu 29.7.2017.
  6. Wallius, Anniina: Yllätyskäänne Virossa: Pääministeriehdokas Siim Kallas vetäytyi neuvotteluista yle.fi. 12.3.2014. Yle Uutiset. Viitattu 10.4.2014.
  7. Viron ulkoministeri eroaa ja asettuu ehdolle presidentinvaaleissa iltalehti.fi. Viitattu 10.9.2016.
  8. Kaario, Ahti: Viro ei saanut vieläkään valittua presidenttiä yle.fi. 24.9.2016. Yle Uutiset. Viitattu 29.7.2017.

    Aiheesta muualla
    Edeltäjä:
    Rein Otsason    		 Viron keskuspankin johtaja
    1991−1995    		 Seuraaja:
    Vahur Kraft
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.