Sigulda

Sigulda (saks. Segewold) on kaupunki Gauja-joen laaksossa Latviassa, linnuntietä 50 kilometriä Riiasta itäkoilliseen.[2]

Turaidan laajasti kunnostettua linnaa.
Puistoa Siguldan uudemman linnan edustalla.
Sigulda

Näkymä Turaidan linnan tornista Gauja-joelle

lippu
vaakuna

Sigulda

Koordinaatit: 57.1532°N, 24.8538°E
Valtio Latvia
Kunta
Väkiluku (2012) 11 368[1]
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Sigulda sijaitsee Gaujan kansallispuiston alueella. Luonnonkauniin ja vaihtelevan maastonsa ansiosta tätä vanhaa liiviläisaluetta kutsutaan Latvian Sveitsiksi.lähde?

Alueen kuuluisin yksittäinen kohde on Turaidan linna joka sijaitsee Gauja-joen pohjoisrannalla, linnunutietä 3,2 kilometriä Siguldan rautatieaseman pohjoispuolella.[2] Se toimii Turaidan museoalueen keskuksena, jonka alkueen ensimmäiset rakennustyöt aloitettiin vuonna 1214. Entisöidyn Turaidan linnan tornista voi ihailla kauniita Gauja-laakson maisemia. Alueen museo on itse asiassa 41 hehtaarin museoalue, jossa on monia historiallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia perintökohteita, mm. kansanlaululle omistettu puisto patsaineen[3] ja kuuluisa vuonna 1750 rakennettu puukirkko. Alueella on myös miehenkorkuinen Gutmanin luola, jonka maanalainen lähde on uurtanut hiekkakiveen. Turaidan Ruusun haudan romanttisine tarinoineen,[3] ritarinlinnan rauniot sekä Kropotkinin palatsin voi nekin löytää alueelta.lähde?

Siguldan uusi linna puistoalueineen sijaitsee Gauja-joen eteläpuolella, noin 1,3 kilometriä kaupungin rautatieasemasta pohjoiseen.[2]

Kaupungissa järjestetään kesäisin oopperajuhlat vanhan linnan raunoiden muodostamalla ulkoilmanäyttämöllä.lähde?

Siguldassa sijaitsee myös yksi harvoista skeleton- ohjas- ja rattikelkkailuun soveltuvista radoista maailmassa. Siellä on järjestetty maailmancupin osakilpailuja ja useita arvokisoja, kuten vuoden 2003 MM-kilpailut.lähde?

Väestö

Vuoden 2012 alussa Siguldan kaupungissa asui 11 368 henkeä, koko Siguldan kunnassa (Siguldas novads) 17 804 henkeä.[1] Aiemman (2005) väestöjakauman mukaan asukkaista 86 prosenttia oli latvialaisia, 9 % venäläisiä, 2 % valkovenäläisiä ja 3 % muita kansallisuuksia.[4]

Lähteet
  1. Latvijas iedzivotaju skaits pašvaldibas, Datums=01.01.2012 (Latvian kuntien asukasluku 1.1.2012) The Office of Citizenship and Migration Affairs (Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes, PMLP), Ministry of Interior; Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes (PMLP), www.pmlp.gov.lv,. Arkistoitu 15.7.2012. Viitattu 19.7.2012. (latviaksi)
  2. Jānis Turlajs (Galvenais redaktors): Mazais Latvijas Autoseļu Atlants. Small road atlas. Riika, Latvia: SIA "Karšu izdeviensība Jāņa sēta", 2009. ISBN 978-9984-07-534-1. (latviaksi, englanniksi, saksaksi, venäjäksi)
  3. Pohjanpalo, Olli: Via Baltican sivutiet vievät kyliin, palatseihin ja linnoihin. Helsingin Sanomat, 22.5.1992. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  4. http://sigulda.lv/public/eng/region/inhabitants/

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.