Sifnos (kaupunki)

Sifnos (m.kreik. Σίφνος, lat. Siphnos/Siphnus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sifnoksen saarella Kreikassa.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Kástron kylän paikalla.[4]

Sifnos
Σίφνος

Antiikin Sifnoksen akropoliin muuria osana Kástron myöhempää muuria.
Sijainti

Sifnos
Koordinaatit 36°58′29″N, 24°44′43″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Kástro, Sífnos, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kykladit

Maantiede

Sifnoksen polis-keskus sijaitsi saaren itärannikolla nykyisen Kástron kylän paikalla, noin kaksi kilometriä itään saaren nykyisestä pääkylästä Apolloníasta eli Chórasta.[2][3][5]

Sifnoksen kaupunkivaltion valtaan kuului ainakin myöhemmissä vaiheissa koko saari. Stefanos Byzantionlaisen mukaan saarella oli myös kaksi muuta kaupunkia, Apollonia (Ἀπολλωνία) ja Minoa (Μινώα).[3] Kummankaan sijaintipaikkaa ei tunneta. Ne olivat varsinkin myöhemmin oletettavasti Sifnoksen poliksen alaisuudessa. Toinen kaupungeista on voinut sijaita Ágios Andréaksessa, josta on löydetty nimeltä tuntematon kaupunki. Sifnoksen saarella oli kulta- ja hopeakaivoksia. Strabon luki saaren kuuluvaksi Kykladeihin.[3]

Historia

Sifnoksen saari itsessään on ollut asuttu viimeistään kykladisella kaudella, jolta ajalta sieltä on löydetty kykladisia idoleita ja keramiikkaa. Ágios Andréaksessa on ollut asutusta ainakin mykeneläisellä ja geometrisella kaudella.[2] Saaren alkuperäiseksi nimeksi antiikin aikana mainitaan Merope.[3]

Kannu geometriselta kaudelta 700-luvulta eaa. Sífnoksen arkeologinen museo.

Sifnoksen kaupungin paikka on ollut asuttu viimeistään geometrisella kaudella noin 800 eaa.[2] Antiikin aikaisen käsityksen mukaan Sifnos oli muiden pohjoisten Kykladien polisten tavoin Ateenasta tulleiden joonialaisten siirtokunta.[6] Sen sanottiin saaneen nimensä Sifnoksesta, Sunioksen pojasta. Saari vaurastui kaivostensa ansiosta, ja sitä pidettiin Polykrateen aikana noin 520 eaa. saarista rikkaimpana.[3][7] On mahdollista, että saaren kaupungit yhdistettiin jossain vaiheessa yhdeksi polikseksi. Kaupunki löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Sifnios (Σίφνιος).[3]

Vauraat sifnoslaiset rakennuttivat Delfoihin Sifnoslaisten aarrekammion, johon tallettivat kymmenesosan kaivostensa tuotosta.[3][8] Saaren omat julkiset rakennukset oli koristeltu paroslaisella marmorilla. Saaren vauraus houkutteli sinne kuitenkin myös ryöstäjiä. Polykrateen aikana joukko Samokselta tulleita rahan tarpeessa olleita maanpakolaisia valtasi saaren ja kiskoi sifnoslaisilta 100 talenttia.[7]

Sifnos oli yksi harvoista saariston kaupungeista, jotka eivät alistuneet persialaisten vaatimuksiin persialaissotien aikaan vuonna 490 eaa. Sodassa kaupunki osallistui Salamiin taisteluun vuonna 480 eaa. kreikkalaisten puolella yhdellä laivalla.[9] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Sifnos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon ja maksoi Ateenalle siitä vuotuista kolmen talentin suuruista veroa. Sifnos oli valtiomuodoltaan demokratia suuren osan 400-lukua eaa., mutta vuosisadan loppupuolelta vuodesta 405/404 eaa. lähtien jonkin aikaa oligarkia.[1][2]

Demokratia palautettiin vuonna 394/393 eaa., ja oligarkit häädettiin pois. Nämä yrittivät saada kaupungin takaisin haltuunsa taistelussa, mutta yritys epäonnistui. 370-luvulta eaa. lähtien kaupunki kuului toiseen Ateenan liittoon. Aleksanteri Suuren itään suuntautuneen sotaretken alkuvaiheessa Sifnos toimi laivastotukikohtana.[1][2]

Myöhempinä aikoina Sifnoksen kaivokset eivät olleet enää yhtä tuottoisia kuin aikaisemmin. Pausanias selittää, että sifnoslaiset laiminlöivät lähettämästä kymmenyksiä Delfoihin entiseen tapaan, minkä vuoksi jumalat antoivat kaivosten tulvia. Strabonin aikaan mennessä saarelaisista oli tullut niin köyhiä, että siitä oli tullut jopa sanonta.[10] Sifnoslaisia pidettiin myös huonokäytöksisinä, ja ”sifnoslaisittain käyttäytymisestä” tuli siitäkin sanonta. Positiivisemmassa mielessä Sifnos tunnettiin muun muassa keramiikastaan. Plinius mainitsee tietynlaisen kiven, josta tehtiin juoma-astioita.[3][11] Se oli mahdollisesti vuolukiveä.[2]

Rakennukset ja löydökset

Kaupunkikeskus

Hautakivi myöhäiseltä hellenistiseltä kaudelta. Sífnoksen arkeologinen museo.

Sifnoksen akropoliina toimi sama kukkula, jolla on nykyisin myöhemmin rakennettu, antiikin aikaista muuria rakenteissaan hyödyntävä linna (Kástro). Akropoliin alueella ja sen rinteissä on suoritettu vain vähän arkeologisia kaivauksia, koska paikka on ollut asuttu yhtäjaksoisesti antiikin ajan jälkeen ja nykyinen kylä on antiikin aikaisen kaupungin jäänteiden päällä. Akropoliin muurit oli rakennettu ennen vuotta 500 eaa. Muurien osien lisäksi alueen löytöihin lukeutuu muun muassa rakennusten jäänteitä geometriselta aina roomalaiselle kaudelle saakka, sekä votiivilahjakätköjä, joista on löydetty keramiikkaa ja pienoispatsaita sekä pronssista ja norsunluusta tehtyjä esineitä.[1][2]

Herodotoksen mukaan kaupungissa oli agora sekä marmorista rakennettu prytaneion, mutta niitä ei ole löydetty.[1][2] Piirtokirjoituslähteiden perusteella kaupungissa tiedetään olleen nymfeille omistettu pyhäkkö[1] sekä teatteri.[12]

Muualla saaressa

Ágios Andréaksesta on löydetty toinen, nimeltä tuntematon kaupunki. Se on ollut asuttu mykeneläisellä kaudella 1200–1100-luvuilla eaa. ja jälleen geometriselta kaudelta 700-luvulla eaa. lähtien. Kaupunki hylättiin 300-luvulla eaa. Sen merkittävin jäänne on mykeneläisen kauden akropolis-linnoitus. Paikka on yksi merkittävimpiä mykeneläisen ajan kohteita Kykladeilla. Sen kaivaukset suoritettiin vuosina 1970–1980.[13]

Eri puolilta saarta on löydetty 40 hellenistisellä kaudella rakennetun tornin jäänteet. Kykladiselta kaudelta on löydetty lukuisia hautoja sekä keramiikkaa ja kykladisia idoleita eri puolilta saarta. Roomalaisen kauden haudoista on löydetty muun muassa lasiesineitä. Antiikin aikaiset kaivokset on paikannettu Ágios Sóstiksen alueelle.[2]

Esinelöydöt

Kaupungista ja muualta saarelta löydettyjä muinaisjäänteitä esittelevät Sífnoksen arkeologinen museo ja Ágios Andréaksen arkeologinen museo.

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”519 Siphnos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SIPHNOS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Smith, William: ”Siphnos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Siphnos Pleiades. Viitattu 15.10.2018.
  5. Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.31.
  6. Herodotos: Historiateos 8.48.
  7. Herodotos: Historiateos 3.57–58.
  8. Pausanias: Kreikan kuvaus 10.11.2.
  9. Herodotos: Historiateos 8.46, 8.48.
  10. Strabon: Geografia 10.
  11. Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.22.159.
  12. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  13. Archaeological Site of Agios Andreas Greeka.com. Viitattu 15.10.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.