Sienten syötävyysmerkintä

Sienten syötävyysmerkintä ilmoittaa sienen syötävyyden ja sopivuuden ruuaksi. Syöntikelpoisuus ilmoitetaan Suomessa tähdillä, ympyrällä ja risteillä. Tähtimerkinnät ovat suuntaa antavia, koska kysymys on myös makuasioista. Sienestäjä voi sienioppaaseen merkittyjen symbolien avulla varmistua sienen käyttökelpoisuudesta ruuaksi, eikä hänen tarvitse välttämättä kokeilla sitä. Tähdellä merkitty sieni on syöntikelpoinen sieni. Ympyrällä merkitty on esikäsiteltävä, ja ristillä merkitty on myrkyllinen, joka voi aiheuttaa lieviä myrkytysoireita tai pysyviä vaurioita ihmisen elimistöön. Merkinnät vaihtelevat hieman kirjasta toiseen. Myös sulkuja käytetään joksus merkkien ympärillä. Lisäksi tunnetaan rastimerkintä haitallisesta sienestä, pääkallomerkintä myrkyllisestä, kahden pääkallon merkintä tappavan myrkyllisestä ja toisinaan symbolien määrä voi yleisestikin olla korkeintaan kaksi, ja rengassymboli sellaisenaan saattaa olla merkki esikäsittelyn tarpeesta.[1][2]

Merkinnät
SymboliKelvollisuusEsimerkkisieniä
***Herkullinen ruokasieniherkkutatti, männynleppärousku, isohapero, keltahapero, mustavahakas, koivunkantosieni, kehnäsieni, ukonsieni, keltavahvero, suppilovahvero, mustatorvisieni, vaaleaorakas, lampaankääpä
**Hyvä ruokasienipunikkitatit, kangastatti, voitatti, kuusenleppärousku, kangashapero, viinihaperot, koivuhapero, limanuljaska, harmaamustesieni, kuusilahokka, keltahaarakas
*Syötäväksi kelpaavasamettitatti, pikkurousku, savuhapero, munahapero, nuijamalikka, valevahvero, keltasarvikka, suomuorakas
○***Esikäsiteltynä herkullinen ruokasienihaaparousku joissakin sienikirjoissa
○**Esikäsiteltynä hyvä ruokasienikarvarousku, haaparousku, mustarousku, keltarousku, härmämalikka, akansieni, pohjanmesisieni
○*Esikäsiteltynä syötäväksi kelpaavakangasrousku, nurmirousku, sikurirousku, savurousku, koivunlehtohapero, typäskääpä, piispanhiippa
○Syötäväksi kelpaamatonsappitatti, veritatti, lehtorousku, tulipunahapero, polttiaishapero, samettijalka,retikkavalmuska, sappivalmuska, haisuseitikki
†Lievästi myrkyllinenlakritsirousku, sinipunahiippo, isokaulussieni, keltakärpässieni, kangaskärpässieni, kitkerälahokka, rustonupikka
††Hyvin myrkyllinenpunakärpässieni, ruskokärpässieni, valkorisakas, suippumadonlakki
†††Tappavan myrkyllinenvalkokärpässieni, kavalakärpässieni, suippumyrkkyseitikki, pulkkosieni, myrkkynääpikkä, myrkkyrisakas, isorusokas
†††○***Tuoreena tappavan myrkyllinen, oikein esikäsiteltynä herkullinen ruokasienikorvasieni
(†)Mahdollisesti tai tiettyjen ehtojen täyttyessä myrkyllinenmustarousku, jossa on nekatoriinia, joka saattaa olla syöpää aiheuttava aine

harmaamustesieni ja kiillemustesieni, joissa on kopriinia, joka aiheuttaa alkoholin kanssa nautittuna myrkytyksen

[1]

Lähteet
  1. Mauri Lahti: ”Sienten syötävyysmerkintä”, Metsästä sieniä, s. 23. 8. painos. Hämeenlinna 2012: Karisto, 2006. ISBN 978-951-23-4743-8.
  2. Pertti Salo, Tuomo Niemelä, Ulla Salo: ”Lajisivun sisältö”, Suomen sieniopas, s. 9. Helsinki: Kasvimuseo ja WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.