Siemenpuu-säätiö

Siemenpuu-säätiö (viralliselta nimeltään Siemenpuu – kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö[1]) on 15 suomalaisen ympäristö- ja kehitysjärjestön vuonna 1998 perustama säätiö, joka tukee kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien ympäristötyötä.[2] Varsinaisen toimintansa säätiö aloitti vuonna 2001.[3] Säätiön toimisto sijaitsee Helsingin Sörnäisissä. Säätiön toiminnanjohtajana työskentelee Hanna Matinpuro.[4]

Siemenpuu-säätiö

Siemenpuu-säätiön logo.
Perustettu 1998
Kotipaikka Helsinki
Päämaja Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
Puheenjohtaja Mika Rönkkö
Toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro
Aiheesta muualla
Sivusto

Säätiö auttaa kehittyvien maiden kansalaisyhteiskunnan toimijoita edistämään ekologista demokratiaa, hyvää elämää ja ympäristönsuojelua sekä torjumaan ympäristöuhkia. Toiminnassa huomioidaan myös ihmisoikeudet, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kulttuurinen monimuotoisuus.[2] Säätiö myöntää rahoitusta suoraan kehittyvissä maissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden sekä tutkimuslaitosten hankkeille.[5]

Toiminta

Vuosina 2002–2015 säätiö tuki yli 550 ympäristöhanketta yli 50 maassa. Säätiön toimintaa rahoitetaan Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroilla. Vuonna 2016 säätiön budjetti on 1,25 miljoonaa euroa.[2] Hanketuet ovat keskimäärin 20 000 euroa.[5]

Säätiöllä on kahdeksan alueellista, eri teemoihin keskittyvää yhteistyöohjelmaa: Indonesiassa tuetaan metsien suojelua ja kestävää käyttöä, Intiassa adivasi-alkuperäiskansojen oikeuksia sekä Tamil Nadun osavaltion ruokasuvereniteettia, Intiassa ja Nepalissa Etelä-Aasian ekologinen demokratia -dialogia, Latinalaisessa Amerikassa vaihtoehtoja yksilajisille viljelmille, Malissa ympäristönsuojelua ja -tietoisuutta Sikasson läänissä ja Mekong-joen alueella kestävää energiapolitiikkaa. Lisäksi säätiö toteuttaa yleistä ohjelmaa globaalin hyvää elämää tukevan dialogin edistämiseksi.[2]

Vuonna 2012 Siemenpuu ja ryhmä muita kansalaisjärjestöjä kanteli viranomaisille konsulttiyhtiö Pöyryn toiminnasta Laosin Mekong-joen patohankkeen yhteydessä.[6] Kesäkuussa 2013 Suomen työ- ja elinkeinoministeriö totesi Pöyryn noudattaneen OECD:n yhteiskuntavastuun toimintaohjeita, mutta antoi yritykselle moitteita ympäristö- ja ihmisoikeusongelmien puutteellisesta huomioinnista patohankkeen selvitystyössä.[7]

Vuonna 2009 Sadankomitea myönsi Siemenpuu-säätiölle rauhanpalkinnon ”kiitokseksi ja kannustukseksi pitkäjänteisestä toiminnasta Etelän maiden kansalaisyhteiskunnan tukemisessa metsäkysymysten ratkaisemisessa ja hankkeiden rahoittajana”.[8]

Siemenpuun perustajajärjestöt

Lähde[9]

Julkaisut
  • Rikastettu vai köyhdytetty? (2007)
  • Metsän jäljillä (2009)
  • Kirja vedestä (2010)
  • Sijoiltaan menneet – kulutuksen häätämä elämä (2012)
  • Särjetty maa - tarinoita etelästä ja pohjoisesta (2015)

Lähde[10]

Lähteet
  1. Säätiön tarkoitus Siemenpuu-säätiö. Viitattu 22.10.2014.
  2. Mikä Siemenpuu? Siemenpuu-säätiö. Viitattu 25.9.2016.
  3. Siemenpuu tukee kehitysmaiden järjestöjä (Arkistoitu sivu) 3.9.2001. Yle Uutiset. Viitattu 25.9.2016.
  4. Yhteystiedot Siemenpuu-säätiö. Viitattu 22.10.2014.
  5. Kansalaisjärjestöhankkeet 2010 (s. 166) 2010. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 25.9.2016.
  6. TEM selvittää Pöyryn toimia Laosin patohankkeessa Taloussanomat. 14.11.2012. Viitattu 6.10.2013.
  7. TEM: Pöyry Oyj on noudattanut OECD:n toiminta-ohjeita Laosin patohankkeessa Valtioneuvosto.fi. 18.6.2013. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 25.9.2016.
  8. Rauhanpalkinto Siemenpuu-säätiölle Sadankomitea. Viitattu 6.10.2013.
  9. Siemenpuun perustajajärjestöt Siemenpuu-säätiö. Viitattu 22.10.2014.
  10. Julkaisut Siemenpuu-säätiö. Viitattu 25.9.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.