Siekkisjärvi

Järven pinta-ala on 296 hehtaaria eli 3,0 neliökilometriä. Se on 3,5 kilometriä pitkä ja 1,9 kilometriä leveä. Järven pääaltaasta työntyy koillispäässä kaakkoon päin 1,2 kilometriä pitkä Kytölahti. Sitä suojaa järvenselältä Kytöniemi. Kytöniemen eteläpäässä sijaitsee pieni Sokalahti, jota suojaa vastaavasti Vähäniemi. Järven luoteispäässä sijaitsee Lammassaaren takana avoin Välilahti. Järven eteläpäässä on Jähdysniemen molemmilla sivuilla lahdet. Itäinen Lehtivuorenlahti on avoin lahti, mutta länsipuolen Lakarinlahti on 650 metriä pitkä ja pohjukastaan 400 metriä leveä. Sen lahdensuu on vain 60 metriä leveä.[2][1]

Järvessä on kartan mukaan kuusi saarta. Suurin saari Isosaari sijaitsee keskellä järveä. Se on 550 metriä oitkä ja 330 metriä leveä. Saari on viljelty ja on ollut asuttu. Sen pinta-ala on yli 11 hehtaaria. Muita nimettyjä saaria ovat Lammassaari, joka on 200 metriä pitkä ja 130 metriä leveä, Selkäsaari, joka on 100 metriä pitkä, sekä Sikokari ja Kihlakari.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 12,7 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0127 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 4,3 metriä ja suurin syvyys on 18,0 metriä. Syvin kohta sijaitsee Isosaaren lounaispuolella. Järven keskiosa on suurta syvännettä, jonka kuitenkin Isosaari ja sen eteläpuolinen matalikko rikkoo. Matalikon itäpuolella on vielä 17 metriä syvää.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 17,3 kilometriä ja rannat ovat puoliksi peltomaata ja metsämaata. Soistuneita rantoja ei esiinny. Luoteispuolella sijaitsevan Virtain keskustaajaman reuna-alueet eivät vielä ylety järvelle asti. Järven lähiympäristössä on kuitenkin lukuisia maatiloja peltoineen ja sitä voidaan luonnehtia haja-asutusalueena. Haja-asutus on tiheintä Siekkiskylässä ja Paavolanperällä. Ranoille on myös rakennettu yli 40 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet valtatieltä 23, yhdystieltä 14372 ja rantoja seuraavilta kahdelta kylätieltä. Pohjoisrannan ohittaa käytöstä poistettu Haapamäki–Pori-rautatie, jossa oli Siekkisen pysäkki. Rannoilla sijaitsevat Rajaniemen Lomakeskus ja Lakarin leirintäalue.[2][1][3]

Järven vanha nimitys on Jäähdysjärvi, jota käytettiin vielä 1700-luvulla. Nimitys juontaa selityksen mukaan siitä, että Siekkiskylään kuljettiin etelästä Jäähdyslahdella Jäähdyspohjan kautta. Rannalta vedettiin veneet taipaleen eri järviä pitkin Lakarinlahteen Jäähdysniemen viereen, josta soudettiin järven yli.[4]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Tarjanneveden alueella (35.41), jonka Siekkisjärven valuma-alueeseen (35.417) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 118,5 metriä mpy.[1][5]

Järvi on Siekkisjärven valuma-alueen pääjärvi, joka kerää suuren osan valuma-alueen vesistä itseensä. Koska valuma-alue on vesistöalueensa latva-alueita, on myös Siekkisjärven virtaama pieni. Siekkisjärven valuma-alueella on noin 30 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimmat suoraan järveen laskevat järvet ovat Pajujärvi (5 ha), Talasjärvi (12 ha) ja Paskolammi (2 ha). Alainen- ja Yläinen Miesperä (3 ha) laskevat yhdessä Talasjärveen. Pajuoja on laajemman valuma-alueen laskuoja, joka laskee Siekkisjärven pohjoispäähän. Sen pääuoman varrella ovat esimerkiksi Tiravinjärvi (3 ha) ja Pirttijärvi (3 ha). Siihen yhtyvät lännestä Sorsanjärven (28 ha) laskuoja, jonka kautta laskevat myös Niemojärvi (6 ha), Haukijärvi (8 ha) ja Särkijärvi (3 ha). Tiravinjärveen laskee Vääräjärven (20 ha) laskuoja, jonka kautta laskevat myös Valkeajärvi (5 ha), Tulijärvi (20 ha) ja Ristijärvi (3 ha). Ristijärveen laskee pohjoisesta Kortesjärvi (3 ha), jonka kautta virtaavat myös Ahojärven (11 ha) ja Nevajärven (3 ha) vedet.[1][5]

Järven laskujoki on Myllyoja. Se laskee Kangasjärveen (21 ha), joka laskee Patolammin (2 ha) kautta Majajärveen (16 ha). Majajärvi laskee viimeiseksi Jäähdyslahteen, joka on Visuveden pohjoiseen työntyvä lahti.[1][5]