Shenzhen

Shenzheniä Hongkongin rajalla, taustalla Shenzhenjoki.

Shenzhen sijaitsee Guangdongin maakunnassa Kaakkois-Kiinassa heti Hongkongista pohjoiseen. Shenzhenin hallinnollisen alueen koko on 1 997,5 km². Alue on Etelä-Kiinan meren rannikkoa[1] ja se sijaitsee hieman Kravun kääntöpiirin eteläpuolella. Shenzhenin etelärajalla kaupungin erottaa Hongkongista Shenzhenjoki. Pohjoisessa sen naapurikaupunkeja ovat Dongguan ja Huizhou. Helmijoen suisto sijaitsee Shenzhenin länsipuolella. Idässä sijaitsevat Dayan- ja Dapenginlahdet. Shenzhenin tekojärvi on Shenzhenin ja Hongkongin pääasiallinen veden lähde.[2]

Nimi Shenzhen viittaa vapaasti käännettynä syviin ojiin. Alue onkin vanhaa maatalousaluetta, ja sen asukkaat saivat perinteisesti elinkeinonsa maanviljelystä ja kalastuksesta.[4] Ensimmäinen maininta Shenzhenistä on Ming-dynastian valtakaudelta vuodelta 1410. Hakka-kiinalaisia muutti alueelle 1700-luvun alussa.[2] Ennen Shenzenin erikoistalousalueen perustamista Shenzhen oli tulliasema brittien hallitseman Hongkongin ja Kiinan rajalla. Sen asukasluku vuonna 1979 oli vain noin 30 000.[1]

Kiinan erikoistalousalueita alettiin suunnitella Deng Xiaopingin taloudellisten uudistusten myötä vuonna 1978. Shenzhenin erikoistalousalue perustettiin toukokuussa vuonna 1980 neljästä entiseen Baoanin piirikuntaan kuuluneesta kaupunkipiiristä (Nanshan, Futian, Luhou, Yantian). Alkuperäisellä alueella oli kokoa 327,5 km², mutta sittemmin siihen on liitetty alueita sen ympäriltä. Erikoistalousalueen paikka valittiin Hongkongin läheisyyden takia.[4] Brittien Hongkongin talous kasvoi tuolloin nopeasti, ja Shenzhen houkutteli sen sijoittajia manner-Kiinan puolelle etenkin halvan työvoiman avulla.[5] Ero Hongkongiin tehtiin kuitenkin selväksi korkealla raja-aidalla.[4]

Shenzhen kasvoi vuodesta 1980 alkaen räjähdysmäisesti.[1] Sen uudet asukkaat muuttivat pääasiassa maaseudulta Kiinan muista osista. 1980- ja 1990-luvuilla alueen teollisuus keskittyi etenkin halpaan ja paljon työvoimaa vaatineeseen alhaisen tason tuotantoon[5], mutta elintaso Shenzhenissä oli joka tapauksessa selvästi muuta Kiinaa korkeampi.[1] Vuosikymmenessä Shenzhenin asukasluku oli kasvanut 1,5 miljoonaan ja sen kehityksestä tehtiin malli muille Kiinan alueille. Suureen kasvuvauhtiin viitattiin Kiinassa Shenzhenin vauhtina.[4]

Näkymää Nanshanissa.

Shenzhen on hallinnollisesti maakuntatason hallinnon alainen kaupunki, johon kuuluu kahdeksan piirikuntaa (Luohu, Futian, Nanshan, Yantian, Bao'an, Longgang, Longhua ja Pingshan) ja kaksi ”uutta aluetta” (Guangming ja Dapeng). Shenzhenin erikoistalousalue on kattanut koko kaupungin alueen vuodesta 2010 lähtien.[2]

East Pacific Center.

Vuonna 2017 Shenzhenin bruttokansantuote oli 2 243,84 miljardia miljardia renminbiä. Asukasta kohden bruttokansantuote, 183 127 renminbiä, on Guangdongin maakunnan suurimpia. Tertiaarisektorin osuus bruttokansantuotteesta oli 58,6 %, ja se ylitti 50 % rajan ensimmäisen kerran vuonna 2008. Sekundaarisektorin osuus oli 41,3 % ja primaarisektorin 0,1 %.[6]

Shenzenin kasvu sen erikoistalousalueen perustamisen jälkeen on ollut räjähdysmäistä. Erikoistalousalueella kokeiltiin markkinatalouden uudistuksia ennen kokemusten hyödyntämistä muualla Kiinassa. Nykyisin kaupunki onkin muun muassa Kiinan innovaatio-, teknologia-, tekoäly-, bioteknologia ja startup-yritysten keskus.[5] Korkean teknologian teollisuus muodostaa yhden Shenzenin teollisuuden kulmakivistä. Korkean teknologian yritysten nettotuotto vuonna 2017 oli 735,9 miljardia renminbiä. Kolme talouden muuta tärkeää osa-aluetta ovat rahoituspalvelut, logistiikka ja kulttuuriala. Vuonna 2017 Shenzenin vienti vastasi 10,8 % koko Kiinan viennistä. Nettotuotossa laskettuna viennistä 46,7 % koostui korkean teknologian tuotteista.[6]

Shenzenissä käy myös turisteja. Vuonna 2017 matkailijoiden lukumäärä oli 60,22 miljoonaa, ja heistä 12,07 miljoonaa saapui ulkomailta tai Hongkongista.[6] Etenkin hongkongilaisia vetää Shenzheniin sen halvemmat hinnat.[4]

Shenzhenistä on rautatieyhteys Kantoniin luoteessa, Pekingiin pohjoisessa ja Fujianin maakuntaan idässä.[1] Kaupungista on bussiliikennettä kaikkiin Guangdongin suuriin asutuskeskuksiin, Hongkongiin ja Macaolle, sekä yli 20 Kiinan maakuntaan. Shenzhenin sisäisessä bussiliikenteessä kulki vuonna 2016 noin 10 miljoonaa matkustajaa päivittäin. Hongkongin ja Shenzhenin välinen liikenne on vilkasta. Vuonna 2016 rajan ylitti 239 miljoonaa henkilöä ja 15,84 miljoonaa ajoneuvoa. Rajalla sijaitsee 15 raja-asemaa. Luohun asema on maaliikenteessä mitattuna Kiinan suurin raja-asema.[7]

Shenzhenin metrossa on kahdeksan linjaa, joiden lisäksi yhden uuden linjan on määrä avautua vuoden 2018 aikana.[8] Rakenteilla on kaikkiaan 12 uutta linjaa ja metroa käyttää päivittäin noin 4,5 miljoonaa matkustajaa.[7]

Kaupunkia palvelee myös Shenzhen Bao’anin kansainvälinen lentoasema, jonka kautta vuonna 2016 kulki 41,98 miljoonaa matkustajaa ja 1,13 miljoonaa tonnia tavaraa.[7] Shenzhenin satama oli vuonna 2015 maailman viidenneksi suurin konttisatama ja Kiinan kolmanneksi suurin satama Hongkongin sataman ja Shanghain sataman jälkeen.[9]

Näkymä Shenzheniin Lianhuashanin puistosta.

Shenzhenin asukasluku oli Kiinan vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 10 358 381.[10] Vuoden 2017 lopussa kaupungin asukasluku oli arviolta 12 528 300.[2]

Kiinassa väestö jaetaan hukou-asumisoikeusjärjestelmän kautta maaseudun ja kaupunkien asukkaisiin. Shenzhenissä noin kolmasosalla (4 347 200 vuonna 2016[2]) on pysyvä asumisoikeus kaupungissa. Valtaosa Shenzhenin asukkaista on muuttanut maaseudulta. Muuttajien asema saattaa vaikeuttaa esimerkiksi kouluun pääsyä, vaikkakin järjestelmään on tehty joitakin helpotuksia. Virallisten lukujen lisäksi Shenzhenissä on suuri joukko kaupungissa laittomasti asuvia. He vaihtavat usein paikkakuntaa kausittain tehden väliaikaisesti tarjolla olevia töitä. Asemansa takia he eivät voi hyödyntää monia julkisia palveluja.[11]

Shenzhenin pääkieli on lähialueiden kantoninkiinan sijaan mandariinikiina. Ero johtuu suuresta määristä muuttajia kaupungin alueella. Etenkin nuorista suuri osa puhuu kuitenkin myös kantoninkiinaa ja englantia.[2]

Shenzhenissä toimii yhteensä 12 korkeamman asteen oppilaitosta, joissa oli vuonna 2016 yhteensä 91 900 opiskelijaa. Kaupungissa toimivia yliopistoja ovat esimerkiksi Shenzhenin yliopisto ja South University of Science and Technology of China. Hongkongin kiinalainen yliopisto avasi vuonna 2014 kampusalueen Shenzhenissä, ja Shenzhenin yliopistokaupungissa toimivat esimerkiksi Tsinghua-yliopisto, Pekingin yliopisto ja Sun Yat-senin yliopisto. Peruskouluja Shenzhenissä oli vuonna 2016 337 ja niissä 911 000 opiskelijaa.[12]

Kaupunki järjesti vuoden 2011 kesäuniversiadit. Kilpailuihin osallistui yli 7 500 urheilijaa 152 maasta.[13] Shenzhenin suurempiin urheilukeskuksiin lukeutuvat Universiade Center ja Shenzhen Bay Sports Center. Shenzhen Football Club on paikallinen jalkapalloseura. Kaupungissa järjestettäviin urheilutapahtumiin lukeutuvat WTA Shenzhen Open, ATP 250 Shenzhen Open ja Shenzhenin kansainvälinen maraton.[14]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Shenzhen Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Shenzhen Wikivoyagessa (englanniksi)
• Kaupungin verkkosivusto