Sheldon Souray

Ennen NHL:ään siirtymistään Souray pelasi Alberta Junior Hockey Leaguessa (AJHL) Fort Sasketchewan Tradersissa. Hänet varattiin kolmannella kierroksella 71. pelaajana vuoden 1994 varaustilaisuudessa New Jersey Devilsiin, jossa hän pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa kaudella 1997–1998. Hän teki tulokaskaudellaan kolme maalia ja kymmenen tehopistettä 60 pelissä, ja New Jersey voitti NHL:n itäisen konferenssin. Souray teki ensimmäisen NHL-maalinsa voimakkaalla lyöntilaukauksella 16. joulukuuta 1997 tasoittaen ottelun lukemiin 3–3 New York Rangersia vastaan. Devils voitti ottelun maalein 4–3. Souray pelasi New Jerseyssä vuodesta 1997 kauden 1999–2000 puoliväliin asti ansaiten maineen isona tasaisena ja fyysisenä puolustajana, jolla on kova laukaus. Devils kuitenkin teki muutoksia joukkueeseen Stanley Cupin voittamista ajatellen. Joukkue kaipasi lisää hyökkäysosaamista siniviivapelaamiseen, ja Souray kaupattiin Montreal Canadiensiin vaihdossa Vladimir Malahoviin.

Sourayn hyökkäyspään pelaaminen parantui Montrealiin siirtymisen myötä. Ennen siirtoa hän oli saavuttanut New Jerseyssä kahdeksan tehopistettä, jotka olivat kaikki syöttöjä. Montrealissa hän teki 19 pelissä kolme maalia ja sivusi uransa parasta maalimäärää. Hän teki myös uran piste-ennätyksensä tehdessään 11 pistettä 71 pelissä. Montrealissa hän alkoi myös käyttää laukaustaan enemmän. Kaudella 2000–2001 Souray pelasi loukkaantumisten vuoksi 19 peliä vähemmän kuin edellisenä vuotena, mutta onnistui silti sivuamaan maali- ja piste-ennätyksiään. Kausi 2001–2002 alkoi hänen osaltaan hyvin, kun häne teki 34 pelissä kolme maalia ja viisi syöttöpistettä. Loukkaantumiset kuitenkin häiritsivät häntä toisena kautena peräkkäin. Kaudella 2001–2002 Souray teki uransa ensimmäisen ylivoimamaalin Montrealissa, joka näki hänen arvonsa ylivoiman viivapelaajana. Souray kuitenkin kärsi läpi kauden rannevammasta, vaikka pelasikin erittäin paljon ennen kuin oli loppukauden kokonaan pelaamatta.

Rannevamman vuoksi Souray oli koko kauden 2002–2003 sivussa. Kaudeksi 2003–2004 Souray palasi jälleen Montrealiin ja yllätti monet tekemällä 15 maalia ja yhteensä 35 pistettä. Hänen äkillinen kehittymisensä etenkin hyökkäyspelaamisessa ylitti odotukset, varsinkin kun hän oli uransa aikana saanut maineen puolustavana pelaajana. Maalien määrän kasvua selitti, että hän oli saanut kuntouttaa kättään pitkään ja laukoi enemmän kuin aiemmin uransa aikana. Montreal antoi Souraylle myös tilaisuuksia maalintekoon antamalla hänelle paljon peliaikaa ja peluuttamalla häntä ylivoimalla. Hänet valittiin kauden aikana myös ensimmäistä kertaa urallaan NHL:n tähdistöotteluun. Taitokilpailussa hän jakoi kovimman laukauksen voiton Adrian Aucoinin kanssa molempien laukoessa 164,5 km/h. Kauden 2004–2005 työsulun aikana Souray pelasi Ruotsin pääsarjassa SHL:ssä Färjestads BK:n riveissä. Hän sai myös tilaisuuden edustaa Kanadan maajoukkuetta maailmanmestaruuskilpailuissa. Työsulun vuoksi turnauksessa oli tavallista enemmän NHL-pelaajia.

Työsulun jälkeen Souray onnistui kaudella 2005–2006 tekemään 12 maalia ja uransa parhaat pisteet, 39 pistettä. Kaudella 2006–2007 Souray nousi liigan parhaimpiin hyökkääviin puolustajiin tehden 26 maalia ja yhteensä 64 pistettä. Hän sijoittui joukkueen sisäisen pistepörssin toiseksi sekä maaleissa että pisteissä. Syötöissä hän oli kolmas. Sourayn lyöntilaukauksen maine jatkoi kasvuaan liigassa, ja se herätti pelkoa vastustajien pelaajissa. Kausi oli niin onnistunut, että Souray päästettiin vetämään rangaistuslaukausta 2. joulukuuta 2006. Souray onnistui tekemään maalin, jonka avulla Montreal voitti Toronto Maple Leafsin maalein 4–3. 5. huhtikuuta 2007 Souray rikkoi NHL:n yhden kauden puolustajien ylivoimamaalien ennätyksen. Hän viimeisteli 19 maalia ylivoimalla. Ennätys oli aiemmin jaettu Denis Potvinin ja Adrian Aucoinin välillä. Hänet valittiin NHL:n tähdistöotteluun toisen kerran urallaan. Tällä kertaa hän oli taitokilpailussa toinen Zdeno Cháran jälkeen. Souray oli kauden lopussa NHL-puolustajien maalitilaston ensimmäinen ja pistepörssin kolmas Scott Niedermayerin ja Sergei Gontšarin jälkeen. Kauden 2007 kesäkauden alussa Souray oli yksi parhaista vapaista puolustajista.

Kesäkaudella Souraysta tuli vapaa pelaaja, ja 12. heinäkuuta 2007 hän allekirjoitti viiden vuoden mittaisen 27 miljoonan dollarin sopimuksen lapsuuden suosikkijoukkueensa Edmonton Oilersin kanssa. Ensimmäisellä Oilers-kaudellaan hän pelasi loukkaantumisen takia vain 26 peliä. Hän oli jo toipumassa olkapäävammastaan harjoitusleirille tullessaan, mutta onnistui pelaamaan kuusi ottelua kunnes oli taas sivussa 55 peliä. Kaudella 2008–2009 Souray palasi jälleen terveenä ja teki 23 maalia ja yhteensä 53 tehopistettä. Lisäksi hänet valittiin jälleen tähdistöotteluun. Tällä kertaa hän sijoittui lyöntilaukauskilpailun kolmanneksi Nashville Predatorsin Shea Weberin ja kilpailun voittaneen Boston Bruinsin Cháran jälkeen. Vuonna 2009 Edmontonin oman laukauskilpailun aikana Souray kuitenkin teki NHL:n epävirallisen ennätyksen laukomalla 171,7 km/h. Edellinen epävirallinen ennätys oli Toronto Maple Leafsin Chad Kilgerin vuonna 2006 laukoma 106,6 km/h. Chára rikkoi Sourayn laukausennätyksen tammikuun 2012 lopulla.

Kausi 2009–2010 oli Souraylle jälleen loukkaantumisten täyttämä. Vain kolmen pelin jälkeen Souray sai aivotärähdyksen Calgary Flamesin kapteenin Jarome Iginlan taklattua häntä 8. lokakuuta 2009. Loppujen lopuksi Souray pelasi kauden aikana vain 37 ottelua, joissa teki neljä maalia ja 13 pistettä. Ylitsepääsemättömiin erimielisyyksiin Oilersin johdon kanssa vedoten Souray pyysi kauppaa pois Edmontonista kesällä 2010. Joukkue laittoi hänet NHL:n siirtolistalle siinä toivossa, että jokin muu joukkue poimisi hänet sieltä. Edellisvuosien useista loukkaantumisista ja korkeasta palkasta huolimatta muutamat joukkueet olivat valmiita ottamaan taloudellisen riskin hankkiessaan pelaajan, joka ei ollut täysin terve, mutta joka oli erittäin lahjakas. Häntä ei kuitenkaan lopulta poimittu siirtolistalta. Myöhemmin Souray kertoi, ettei halua osallistua Edmontonin harjoitusleirille. Lokakuun 6. päivänä 2010 Souray lainattiin American Hockey Leagueen Washington Capitalsin farmijoukkue Hershey Bearsiin. Souray hyväksyi tiputtamisensa AHL:ään, jossa hän sai toipua vammoistaan. NHL:n vaihtojen takarajapäivänä Edmonton yritti uudelleen päästä eroon Souraysta, mutta muut joukkueet eivät korkean palkan ja suuren loukkaantumisriskin vuoksi edelleenkään huolineet häntä. Kesällä 2011 Edmonton osti viimein Sourayn ulos sopimuksestaan ennen viidettä ja sopimuksensa viimeistä kautta. Tämän seurauksena Souraysta tuli vapaa pelaaja, ja hänellä oli mahdollisuus tehdä sopimus minkä tahansa NHL-joukkueen kanssa.

Tultuaan vapaaksi agentiksi, Souray teki heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2011 vuoden mittaisen sopimuksen Dallas Starsin kanssa. Toivuttuaan vammoista Souray teki onnistuneen paluun NHL-liigaan Dallasissa ottaen aikaisempia kausiaan puolustavamman roolin. Souray sai edelleen paljon vastuuta ylivoimapelissä, jossa häntä kannustettiin käyttämään laukaustaan. Souray teki 100. NHL-maalinsa 4. marraskuuta 2011 Dallasin voittaessa Colorado Avalanchen lukemin 7–6. Maali syntyi ylivoimalla. Souray sai paljon kunnioitusta kannattajilta, joukkuetovereilta ja paikallisilta tiedotusvälineiltä fyysisen pelityylinsä ja laukauksensa ansiosta sekä liikkeestä, jonka hän oli saanut takaisin Edmontonista lähtemisensä jälkeen. Souray oli edelleen nilkkavamman vuoksi sivussa otteluista, mutta pelasi siitäkin huolimatta 64 ottelua, joissa teki kuusi maalia ja 21 tehopistettä.

Souray allekirjoitti 1. heinäkuuta 2012 kolmivuotisen ja 11 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen Anaheim Ducksin kanssa. Hän pysyi työsulkukaudella terveenä ja jatkoi puolustavaa pelaamista. Hän saavutti uransa parhaan tehotilaston, +19. Hän myös käytti edelleen ylivoimalla paljon laukaustaan ja teki seitsemän maalia. Yhteensä hänelle kertyi 17 tehopistettä 44 pelissä. Ducks eteni pudotuspeleihin, joka oli ensimmäinen kerta Souraylle kauden 2005–2006 jälkeen. Sourayn runkosarjan viimeinen piste syntyi 17. huhtikuuta 2013 Columbus Blue Jacketsia vastaan, ja se oli hänen uransa 300. piste. Tammikuussa 2014 Souray joutui jälleen olkapää- ja rannevamman vuoksi loukkaantumisen vuoksi syrjään. Hän ei pelannut sen jälkeen yhtään ottelua ja ilmoitti heinäkuussa 2015 virallisesti uransa olevan ohi. [2]

Souray oli mukana Kanadan hopeaa saavuttaneessa joukkueessa Wienin maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2005.