Şehzade
Şehzade (turk. Şehzade; [ʃehzaːˈde]) oli Osmanien valtakunnassa käytössä ollut prinssiä, eli sulttaanin poikaa, tarkoittava arvonimi.[1] Osmanien tavan mukaan taustaa, arvoa tai asemaa nimet olivat kiinteästi osa kantajansa omaa nimeä varsinkin virallisissa yhteyksissä. Şehzadea käytettiin varsinaisen nimen edessä (esimerkiksi Şehzade Halil).
Şehzade juontui persiankielisestä termistä šāhzādeh, joka on yhdistelmä hallitsijaa tarkoittavasta sanasta šaahi ja jälkeläistä tarkoittavasta jälkiliitteestä -zade. Myös Persiassa šāhzādeh tarkoitti prinssiä.[1]
Osmanien valtakunnan alkuaikoina prinssistä käytettiin nimitystä çelebi.[1] Esimerkiksi sulttaani Bayezid I:n pojat Mehmed Çelebi, Süleyman Çelebi, Musa Çelebi, İsa Çelebi ja Mustafa Çelebi taistelivat keskenään vallasta 1400-luvun alussa vallinneen Osmanien interregnumin aikana. Mehmed voitti yli kymmenen vuotta kestäneen valtataistelun ja kruunautti itsensä sulttaaniksi.[2] Hän myös otti käyttöön şehzaden çelebin tilalle[1].
Şehzade oli osmaniprinssien arvonimenä 1700-luvun loppuun, jolloin sulttaani Abd-ul-Hamid I:n hallinnon aikana prinssin ensisijaiseksi arvonimeksi tuli varsinaisen nimen jälkeen käytetty efendi (esimerkiksi Abdülmecid Efendi). Şehzadea saatettiin silti käyttää ohella, jolloin prinssiyttä kuvaavat arvonimet kirjoitettiin varsinaisen nimen molemmin puolin (Şehzade X Efendi).[1]
Lähteet
- Gibb, Lewis, Kramers: The Encyclopaedia of Islam (vol. 9 San-Sze), s. 414. Brill, 1997. ISBN 90-04-10422-4.
- Ga ́bor A ́goston,Bruce Alan Masters: Encyclopedia of the Ottoman Empire, s. 363-364. Infobase Publishing, 2009. ISBN 1438110251.