Shakin maailmanmestaruusottelu 1990

Shakin maailmanmestaruusottelussa 1990 pelasivat hallitseva maailmanmestari Garri Kasparov ja haastaja Anatoli Karpov. Kyseessä oli viides MM-ottelu Karpovin ja Kasparovin välillä. Ottelun kesti 24 peliä, ja se päättyi Kasparovin voittoon pistein 12½–11½. Kaksitoista ensimmäistä peliä pelattiin New Yorkissa, ja loput pelit pelattiin Lyonissa.[1]

Shakin MM-ottelijat vuonna 1990
Garri Kasparov Garri Kasparov (2001)	Anatoli Karpov Anatoli Karpov (1993)
Neuvostoliitto	Neuvostoliitto
Garri Kasparov Hallitseva maailmanmestari	Anatoli Karpov Haastaja
säilytti tittelinsä MM-ottelussa 1987 tuloksella 12 - 12 Karpovia vastaan.	voitti ehdokasottelun (1988 - 1990) finaalissa Jan Timmanin.
27 vuotta	39 vuotta
Elo-luku: 2800 (1. FIDE:n maailmanlistalla heinäkuussa 1990)	Elo-luku: 2730 (2. FIDE:n maailmanlistalla heinäkuussa 1990)

Ottelun aikana Kasparov oli 27-vuotias ja rankattu 2 800:lla ELO-pisteellä. Karpov oli 39-vuotias ja rankattu pistein 2 730. Palkintosumma oli kolme miljoonaa dollaria. Tammikuussa Kasparov oli joutunut lähtemään synnyinkaupungistaan Bakusta, jossa hän oli valmistautunut edellisiin MM-otteluihin. Hän tunnusti myöhemmin, että hänen valmistautumisensa oli heikompi kuin aikaisemmin, ja toisaalta Karpov oli paremmin valmistautunut kuin koskaan. Kasparov laittoi pöydälleen Neuvostoliiton lipun sijasta Venäjän uuden trikolorin ilmaistakseen tukensa Jeltsinille. Karpov protestoi tätä vedoten FIDE:n sääntöihin. Tuomaristo päätti, että he pelaisivat ilman lippuja.[1]

Karpov avasi kaikki pelinsä siirolla 1.d4, mihin Kasparov vastasi ottelun alussa kuningasintialaisella puolustuksella. Kasparov puolestaan avasi 1.e4 ja Karpov valitsi espanjalaisen pelin puolustuksekseen. Kasparov voitti toisen pelin, mutta Karpov tasoitti tilanteen seitsemännessä pelissä. Molemmat pelaajat alkoivat vaikuttaa äärimmäisen väsyneiltä. Muut pelit New Yorkissa päättyivät tasan, ja ottelu siirtyi Lyoniin. 14:nnessä pelissä Kasparov valitsi skotlantilaisen avauksen, jota ei ollut pelattu maailmanmestaruusottelussa sitten vuoden 1892 ottelun Steinitzin ja Tšigorinin välillä. Peli päättyi tasan, mutta Kasparov toisti avauksen seuraavassa pelissään valkeilla. Tällä kertaa Kasparov saavutti etua, kunnes peli keskeytettiin. Hänen joukkueensä löysi voittoisan jatkon jo ennen kuin peliä jatkettiin kahden päivän päästä. Karpov tasoitti tilanteen heti seuraavassa pelissä, jossa pelattiin Grünfeldin puolustusta.[1]

18:nnessa pelissä Kasparov palasi espanjalaiseen peliin. Hän onnistui avausvalmistelussaan, minkä vuoksi Karpov mietti tunnin 21. siirtoa. Peli keskeytettiin, kun Karpov oli sotilaan tappiolla ja hän luovutti jatkopelissä. Myös 20. pelissä Kasparov voitti espanjalaisessa pelissä näyttävällä hyökkäyksellä. Kasparov johti 11–9 ja tarvitsi vain pisteen viimeisistä neljästä pelistä säilyttääkseen tittelinsä, minkä hän saavutti kahdella tasapelillä seuraavissa peleissä. Karpov voitti vielä yhden pelin, mutta Kasparov voitti koko ottelun pistein 12½–11½.[1]