Yaoi

Yaoi (jap. やおい) eli boys’ love (ボーイズラブ, bōizurabu; lyh. BL) tarkoittaa pääosin naisten toisille naisille piirtämää homoeroottista, miesten välisiä suhteita kuvaavaa mangaa. Boys’ love -termiä käytetään Japanissa kaupallisesta fiktiosta, joka käsittelee miesten välistä romantiikkaa tai seksiä. Sana yaoi keksittiin alun perin Japanissa kuvaamaan BL-aiheista dōjinshi-harrastelijamangaa, mutta länsimaissa sillä viitataan joskus pikemminkin eksplisiittiseen kerrontaan; termi shōnen’ai (少年愛 'poikarakkaus') puolestaan tarkoittaa pehmeämpiä rakkaustarinoita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yaoi-sanaa käytetään myös yleisterminä viittamaan kaikkeen BL-aiheiseen mangaan.[1][2] Japanissa termi shōnen’ai on vanhentunut.[3]

Tyypillinen esimerkki yaoi-fanitaiteesta

Yaoi on noussut maailmanlaajuiseen suosioon, ja mangan lisäksi on luotu myös fanitaidetta, cosplay-tapahtumia, videopelejä, elokuvia ja niin edelleen.[4] Sitä ei tule sekoittaa nimenomaisesti homomiehille tarkoitettuun mangaan, joka tunnetaan Japanin ulkopuolella nimellä bara.[5]

Yaoi-mangan piirteitä

Sana yaoi on muodostettu fraasista yama nashi, ochi nashi, imi nashi (ヤマなし、オチなし、意味なし), joka voidaan kääntää ”ei kliimaksia, ei huipentumaa, ei tarkoitusta”.[6] Termin keksi japanilainen faniryhmä.[4] Genre syntyi naispuolisten dōjinshi-mangataiteilijoiden underground-liikkeessä, ja sille on ollut ominaista valtavirran ylimaskuliinisten miespuolisten mangahahmojen ja homoseksuaalisuuden parodioiminen.[6]

Tyttöjen shōjo-mangaa piirtäneet naistaiteilijat alkoivat luoda 1960[4]–1970-luvuilla miesten välistä rakkautta kuvaavia shōnen’ai-tarinoita. Näissä tarinoissa naisten välisistä suhteista kertovan yuri-mangan naishahmot olivat nyt miehiä. Yaoi-mangassa onkin monia samoja elementtejä kuin shōjo-mangassa, kuten hahmojen kohtaaminen, rakkauden tunnustus, suutelu tai joskus seksi, epäilyt uskottomuudesta, ympäristön reaktiot ja niin edelleen. Kuten shōjo-manga, yaoi keskittyy hahmojen välisen suhteen ja tunteiden kuvaamiseen. Yaoi-mangan hahmot ovat yleensä nuoria ja kauniita miehiä (jap. 美少年, bishōnen), jotka muistuttavat naiskauneuden ihanteita. Juoni on toissijainen, ja hahmot voivat olla ketä tahansa – gangstereista koulupoikiin, poliiseihin ja samuraihin.[7]

Tavallisesti yaoi-tarinoissa kaksi miestä rakastuu toisiinsa ja kohtaa erilaisia esteitä. Niihin voivat kuulua paitsi hahmojen kyvyttömyys hyväksyä omia tunteitaan myös yhteiskunnan aiheuttamat paineet ja odotukset. Vaikka hahmot ovat miehiä, he omaksuvat tarinoissa perinteiset sukupuoliroolit: toinen hahmoista on aktiivinen ja hyökkäävä (jap. 攻め, seme) ja toinen passiviinen ja ujo (jap. 受け, uke). Niinpä yaoi kuvaa usein perinteisiä sukupuolirooleja, vaikka hahmot ovatkin samaa sukupuolta ja siten perinteisten odotusten ja sukupuolten välisen epätasa-arvon ulkopuolella.[8] Hahmot piirretään eri tavoin: seme on suurikokoisempi, vahvaleukainen ja pienisilmäinen, kun taas uke on hoikka, suurisilmäinen ja pehmeäpiirteinen. Toisaalta on myös tasavertaisempia suhteita suosivia yaoi-piirtäjiä. Shōjo-mangasta tuotua jakoa hyökkäävään ja alistuvaan osapuoleen on kritisoitu heteronormatiiviseksi; uken on nähty edustavan naislukijaa ja hänen pelkojaan.[9] Toisaalta hahmot eivät sopeudu mihinkään olemassa oleviin sukupuoli-identiteetteihin, vaikka ne ovatkin ruumiiltaan miehiä.[4]

Katso myös

Lähteet

  • Cornog, Martha – Perper, Timothy: Mangatopia: Essays on Manga and Anime in the Modern World. ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-1-59158-908-2. Teoksen verkkoversio.
  • McLelland, Mark J.: Male Homosexuality in Modern Japan: Cultural Myths and Social Realities. Taylor & Francis, 2000. ISBN 0-7007-1425-1. Teoksen verkkoversio.
  • Brenner, Robin E.: Understanding Manga and Anime. Libraries Unlimited, 2007. ISBN 978-1-59158-332-5. Teoksen verkkoversio.
  • Levi, Antonia – McHarry, Mark – Pagliassotti, Dru: Boys’ Love Manga: Essays on the Sexual Ambiguity and Cross-Cultural Fandom of the Genre. McFarland, 2010. ISBN 978-0-7864-4195-2. Teoksen verkkoversio.

Viitteet

  1. Cornog & Perper 2011, s. 90–91.
  2. Levi et al. 2010, s. 60.
  3. Brenner 2007, s. 304.
  4. Mark McHarry: (Un)gendering the homoerotic body: Imagining subjects in boys' love and yaoi Transformative Works and Cultures. Viitattu 8.2.2012.
  5. Cornog & Perper 2011, s. 98.
  6. McLelland 2000, s. 49–50.
  7. Cornog & Perper 2011, s. 96.
  8. Brenner 2007 s. 96–97.
  9. Cornog & Perper 2011, s. 97.

    Kirjallisuutta

    • Karlsson, Said: Erotisk manga – flykt från verkligheten. Hufvudstadsbladet, 13.3.2013, s. 18–19. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.