Sfumato
Sfumato (ital. fumo, savu, sumu) eli valohämytekniikka on maalaustapa, jossa värisävyjä pehmennetään[1] ja sulautetaan toisiinsa. Sillä pyritään luomaan utuinen, kolmiulotteinen kuva häivyttämällä värien ohella ääriviivoja yleensä ohuin maalikerroksin, joita maalataan useita.
Yksi sfumaton kehittäjiä oli Leonardo da Vinci,[1] joka hallitsi menetelmän täydellisesti. Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa työskentelevän da Vinci -tutkija Jacques Franckin mukaan da Vinci käytti Mona Lisan silmien ja suun ympäristöön 30–40 värikerrosta.
Lähteet
- Broby-Johansen, R.: ”Sfumato”, Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 212. Helsinki: Tammi, 1977.
Aiheesta muualla
- GottliebStudios.com: Sfumato (englanniksi)
Maalaustekniikat
Sideaineen mukaan: | |
---|---|
Maalauspohjan mukaan: | |
Värinlevitystavan mukaan: | |
Maalausjärjestyksen mukaan: | |
Maalaustyylin mukaan: |
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.