Sevastopol (1911)
Sevastopol oli Venäjän keisarikunnan laivaston vuonna 1911 vesille laskettu Gangut-luokan taistelulaiva, joka nimettiin vuosina 1854–1855 käydyn Sevastopolin piirityksen mukaan.
Sevastopol (myöhemmin Parižskaja Kommuna) | |
---|---|
Sevastopol ensimmäisessä maailmansodassa |
|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Pietarin telakka |
Kölinlasku | 16. kesäkuuta 1909 |
Laskettu vesille | 10. heinäkuuta 1911 |
Palveluskäyttöön | 30. marraskuuta 1914 |
Poistui palveluskäytöstä | 1956 |
Loppuvaihe | romutettu 1957 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 24 400 t |
Pituus | 181,2 m (kokonaispituus) |
Leveys | 26,9 m |
Syväys | 8,99 m |
Koneteho | 52 000 shp |
Nopeus | 24,1 solmua |
Miehistöä | 1 149 |
Aseistus | |
Aseistus |
12 × 305 mm tykkiä 16 × 119 mm tykkiä 1 × 76 mm Lender -ilmatorjuntatykki 4 × 450 mm torpedoputkea |
Valmistus
Keisari Nikolai II tilasi aluksen duuman vastustuksesta huolimatta vuoden 1908 lopulla Itämeren telakalta Pietarista, missä köli laskettiin 16. kesäkuuta 1909. Alus laskettiin vesille kaksi vuotta myöhemmin 27. kesäkuuta 1911 ja valmistui 17. marraskuuta 1914.[1]
Palvelus
Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Helsinkiin sijoitettuun 1. taistelulaivaprikaatiin, jonka tehtävänä oli suojata pääkaupunkia estämällä kulku Porkkalankapeikosta.[1]
Ensimmäisessä maailmansodassa Sevastopol suojasi Suomenlahtea saksalaisten hyökkäyksiltä ja avusti miinalaivoja yhdessä sisaralustensa kanssa. Alus oli Liepājan lähistöllä 27. elokuuta, mikä oli pisin purjehdus Suomenlahden ulkopuolelle sodan aikana. Sevastopol ajoi karille 10. syyskuuta, minkä seuraksena alus oli korjattavana kaksi kuukautta. Aluksella syttyi 17. lokakuuta ruutipalo, joka vaati kaksi kuolonuhria, useidan muiden saadessa palovammoja. Aluksen miehistö osallistui Helmikuun vallankumoukseen liittyen bolševikkien puolelle. Brest-Litovskin rauhansopimuksen mukaan Venäjän oli evakuoitava joukkonsa Helsingistä maaliskuussa 1918 tai internoitava aluksensa itsenäiseen Suomeen. Sevastopol ja sen sisaralukset lähtivät Helsingistä 12. maaliskuuta ja saapuivat Kronstadtiin viisi päivää myöhemmin. Aluksen miehistö osallistui Kronstadtin kapinaan maaliskuussa 1921 kärsien tappion, minkä jälkeen se uudelleennimettiin 31. maaliskuuta 1921 Parižskaja Kommunaksi Pariisin kommuunin mukaan. Alus siirrettiin 22. marraskuuta 1929 Mustanmeren laivastoon.[2]
Toisessa maailmansodassa alus oli Sevastopolissa tukien tykeillään kaupungin puolustusta, kunnes se evakuoitiin Potiin 22. maaliskuuta 1942. Parižskaja Kommunaa ei uskallettu siirtää merelle saksalaisten upotettua lähes koko Mustanmeren laivaston lentokoneillaan. Alus palasi Sevastopoliin 5. marraskuuta 1944 saaden palkinnoksi toimistaan Punalipun kunniamerkin 8. heinäkuuta 1945. Sodan jälkeen alus oli koululaivana 24. heinäkuuta 1954 alkaen. Alus hinattiin 17. helmikuuta 1956 romutettavaksi Kasmyshin Batiin.[3]
Lähteet
- Whitley, M. J.: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
Viitteet
- Gardiner 1985, s. 302
- Whitley, M. J. s. 222-225
- Whitley, M. J. s. 225