Kehä I

Pääartikkeli: Mestarintunneli

Mestarintunneli rakenteilla heinäkuussa 2009.

Mestarintunneli yleisöpäivänä tammikuussa 2011.

Kehä I:tä perusparannettiin viime vuosina 2008–2011 Leppävaaran alueella osana Kehä I Leppävaarassa -tiehanketta. Kehä I Leppävaarassa -urakan arvioidut kokonaiskustannukset ilman arvonlisäveroa olivat 147 miljoonaa euroa. Lopullisista kustannuksista valtio maksaa 61 prosenttia ja Espoon kaupunki 39 prosenttia.

Mestarintunnelin rakentaminen alkoi vuonna 2008. Se oli Liikenneviraston, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) sekä Espoon kaupungin yhteishanke, jossa Vallikalliossa Rantaradan pohjoispuolella Kehä I siirrettiin kahdeksankaistaiseen kaksoistunneliin (4 kaistaa kumpaankin suuntaan). Noin 500 metriä pitkä tunneli eheyttää kaupunkirakennetta Espoon suurimmassa aluekeskuksessa mahdollistamalla toimisto- ja asuintalojen rakentamisen nykyisen ajoradan paikalle. Samalla melu- ja pölyhaitat viereisillä kerrostaloalueilla vähenevät merkittävästi.

Mestarintunnelin rakentamisen oli tarkoitus alkaa jo vuonna 2005[7], mutta työt pääsivät käyntiin vasta keväällä 2008.[8] Talouden kuumenemisen vuoksi hankkeen kustannukset ovat aloituspäätöksen viivästymisen myötä kasvaneet merkittävästi, ja Espoon kaupunki onkin lupautunut poikkeuksellisesti lainaamaan valtiolle rahaa sen toteuttamiseen.[9] Tunnelin kaikki ajokaistat avattiin liikenteelle 10. marraskuuta 2011.[10]

Mestarintunnelin rakentamisen yhteydessä Espoossa poistettiin useita liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä, korvattiin niitä eritasoliittymillä sekä parannettiin olennaisesti Kehä I:n ja Turunväylän eritasoliittymän sujuvuutta Leppävaaransolmussa. Myös joukkoliikenteen järjestelyjä parannettiin sen sujuvuuden varmistamiseksi. Lisäksi tie levennettiin kuusikaistaiseksi Leppävaaran ja Helsingin rajan välillä, niin että tie on kokonaan kolmikaistainen suuntaansa Tuusulanväylän ja Kalevalantien välillä.

Espoo sijoitti 134,7 miljoonaa euroa Kehä I:n parantamiseen 2008 alussa, ja keskeistä on Mestarintunnelin rakentaminen. Espoon oma kustannus oli 52,7 miljoonaa euroa, loput 82 miljoonaa euroa valtio maksoi Espoolle takaisin korottomana vuonna 2013. Lisäksi hanke saa rahoitusta investointirahastosta n. 50 miljoonaa euroa ja peruspalvelurahastosta 32 miljoonaa euroa. Espoon kaupunginhallitus käsitteli asiaa 15. lokakuuta 2007, ja Kaupunki ja Liikennevirasto tekivät sopimuksen asiasta.[11][12]

Tiealueen ylittävä vihersilta Viikin Latokartanossa avattiin kesällä 2016. Taustalla Kivikontien eritasoliittymän aluetta.

Vuonna 2013 aloitettiin Kivikontien eritasoliittymän rakennustyöt. Liittymä korvasi ruuhkautuvan tasoliittymän.[13] Liittymän kautta rakennettiin yhteydet Kivikkoon, Myllypuroon sekä Latokartanoon. Lisäksi rakennettiin kevyen liikenteen käyttöön puistosilta. Hanke valmistui syksyllä 2016.

Vaalikaudella 2011–2015 myönnettiin rahoitus lisäkaistoille välillä Espoon raja – Vihdintie ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän pikaparannustoimenpiteille. Työt alkoivat maaliskuussa 2016 puiden kaadoilla. Espoon rajan ja Hämeenlinnanväylän välille rakennettiin lisäkaistoja sekä parannettiin melutorjuntaa ja kevyen liikenteen yhteyksiä.

Työ saatiin valmiiksi ennen aikataulua; viimeiset hidasterajoitukset katosivat heinäkuun alussa vuonna 2017.

Keilaniemen tunnelityömaa

Keilaniemen tunnelin suu.

Espoon kaupunki päätti joulukuussa 2015 Kehä I:n kattamisesta Keilaniemen alueella, päätös koski kaksivaiheisena toteutettavan hankkeen ensimmäistä vaihetta, jossa rakennetaan noin 220 metriä pitkä betonitunneli.[14] 2017 tunnelin toinen vaihe jatkoi tunnelia yhteensä noin 400-metriseksi.[14] Tunnelin eteläpäässä eritasoliittymäksi rakennettu kiertoliittymä korvasi kahdet liikennevalot ja pohjoispäähän tuli niin sanottu suuntaisliittymä.[14] Ensimmäisen vaiheen tunnelin ja teiden rakennustyöt tehtiin vuosina 2016–2018, toinen vaihe valmistui 2019.[14] Keilaniemen metroaseman viereen rakennetaan myöhemmin aluksi kaksi tornitaloa ja tunneli katetaan puistokannella.[14] Hankkeessa Kehä I muutettiin päästään noin kilometrin matkalla moottoritieksi. Kaksiajorataisuudesta huolimatta muu Kehä I ei ole moottoritietä.

Tunnelin lisäksi rakennettiin Otasolmun kiertoeritasoliittymä ja Keilaniemeen johtava ramppisilta sekä katutöitä muun muassa Keilaniementiellä. Myös Tapiola ja Otaniemi yhdistyvät Otasolmulla. Puistokannella kulkevat kevyen liikenteen väylät tuovat esimerkiksi Tapiolan Itärannasta hyvät yhteydet metrolle ja Keilalahden rantaraiteille.[15]

Laajalahden hankkeen taustalla olivat Kehä I:n kasvaneet liikennemäärät. Alkuperäiset liittymät olivat liikennevalo-ohjattuja, ja liikenne ruuhkautui voimakkaasti aamuin illoin.

Raide-Jokeri-hankkeen toteuttaminen edellytti toimenpiteitä Kehä I:lle välille Turvesuontie–Turunväylä. Raideyhteys ylittää Kehä I:n eritasossa Kurkijoentien liittymän kohdalla, eikä sitä ollut mahdollista nostaa merkittävästi ympäröivää asutusta ylemmäs. Kehä I:n tasausta oli siis laskettava. Turvesuontien liittymän muuttaminen eritasoliittymäksi paransi samalla Raide-Jokeriin liittyvien katuyhteyksien toimivuutta. Hankkeen tiesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2017. Hanketta toteutettiin yhtä aikaa Raide-Jokerin kanssa. Hankkeen rakennustyöt maastossa alkoivat lokakuussa 2019 ja hanke valmistui arvioitua aikaisemmin kesäkuussa 2021.[16][17]