Sestos

Sestos (m.kreik. Σηστός, Sēstos, lat. Sestus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakian Khersonesoksella nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyisiä Çanakkalen maakunnan Yalovan ja Kumköyn kyliä.[4][5][6]

Sestos
Σηστός
Sijainti

Sestos
Koordinaatit 40°13′58″N, 26°25′21″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Yalova, Eceabat, Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Traakian Khersonesos
Aiheesta muualla

Sestos Commonsissa

Sestos oli Traakian Khersonesoksen merkittävin kaupunki, ja esiintyy sijaintinsa vuoksi historiassa usein paikkana, jonka kautta siirryttiin Euroopan puolelta Aasian puolelle. Strategisen sijaintinsa vuoksi se oli myös usein sotatoimien kohteena.[3]

Maantiede

Sestoksen kaupunki sijaitsi Traakian Khersonesoksen itärannikolla eli Hellespontoksen länsirannalla lähellä salmen kapeinta kohtaa ja vastapäätä salmen itärannan Abydosta. Kaupungilla oli hyvä luonnonsatama, joka oli Abydoksen satamaa parempi ja suojassa tuulilta ja virroilta. Varsinainen kaupunkikeskus sijaitsi ylempänä noin 100 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna, etelään satamasta. Strabon kuvasi salmen leveydeksi kyseisellä kohdalla seitsemän stadioninmittaa, mutta etäisyyden Sestoksen satamasta Abydoksen satamaan 30 stadioniksi, sillä purjehdusmatka riippui ilmeisesti tuulista ja virroista.[2][3][7]

Sestoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1] Sestoksesta samaa rannikkoa lounaaseen sijaitsivat Madytos ja Elaius, ja koilliseen Aigospotamoi ja Kressa.[6]

Historia

Varhaisin maininta Sestoksesta on Homeroksen Iliaan luettelossa Troijan liittolaisista.[2] Sestoksen kaupunki oli lesboslaisten perustama siirtokunta, ja perustettiin oletettavasti arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Sēstios (Σήστιος).[1][3]

Ateenalaiset asuttivat Sestoksen noin vuonna 550 eaa., ja vaativat kaupunkia tämän jälkeen toistuvasti itselleen ensin Persialta ja sitten Spartalta aina 300-luvun eaa. puoliväliin saakka, Ateenan Mustaltamereltä tulleiden viljakuljetusten turvaamiseksi.[1][2] Persialaisten vallattua kaupungin se kuului Artaykteelle.[1] Kserkseen persialaissotien vuoden 480 eaa. hyökkäystä varten rakennuttaman sillan länsipää sijaitsi jonkin verran etelään Sestoksesta.[3][8]

Sestoksen poliksen tekemä päätös piirtokirjoituksena (I.Sestos 1) noin vuodelta 120 eaa. Kirjoitus kunnioittaa Menasta Meneen poikaa lähettilään, papin ja gymnasiarkin tehtävien ansiokkaasta hoidosta. British Museum.[1][9]

Ateenalaiset yrittivät vallata Sestoksen takaisin vuoden 479 eaa. Mykalen taistelun jälkeen, ja aloittivat sen piirittämisen. Persialaiset olivat vetäytyneet sinne, ja kaupunki oli huonosti varustautunut. Se kesti piiritystä kuitenkin useita kuukausia. Vasta keväällä 478 eaa. kaupungissa kärsittiin nälästä tarpeeksi, jotta kaupunkilaiset alkoivat kapinoida. Artayktes ja persialaiset pakenivat kaupungista yöllä, ja kun tämä huomattiin, sestoslaiset avasivat kaupunkinsa portit ateenalaisille. Herodotoksen Historiateoksen kertomus persialaissodista päättyy kaupungin valtaamiseen.[3][10]

Myöhemmin 400-luvulla eaa. Sestos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 446/445–421/420 eaa. Se toimi Ateenan tärkeimpänä laivastotukikohtana ja linnoituksena alueellaan.[1] Peitholaos kutsui kaupunkia Pireuksen vilja-aitaksi, sillä se mahdollisti ateenalaisille Mustaltamereltä tulleiden viljakuljetusten hallitsemisen.[3][11] Lysandroksen johtamat spartalaiset valtasivat Sestoksen vuoden 405 eaa. Aigospotamoin taistelun jälkeen, ja sestoslaiset karkotettiin. Vähän ajan päästä spartalaiset kuitenkin päättivät antaa kaupungin takaisin sestoslaisille.[1][12]

Spartan ja Persian välille pian puhjenneen sodan aikaan Sestos oli Spartan puolella, ja kieltäytyi tottelemasta Farnabazoksen käskyä karkottaa spartalainen varuskunta.[3] Konon valtasi kaupungin takaisin Ateenalle vuonna 393 eaa.[1][13] Jonkin aikaa tämän jälkeen, todennäköisesti vuoden 387 eaa. Antalkidaan rauhan seurauksena, Sestos sai itsenäisyytensä takaisin. Tätä kesti kuitenkin vain vähän aikaa, sillä jo pian sen mainitaan kuuluneen Persian satraappi Ariobarzaneelle, jolta Traakian kuningas Kotys yritti vallata sen. Tämä ajoittuu ehkä noin vuoteen 362 eaa. Kotys joutui kuitenkin luopumaan piirityksestä, todennäköisesti Timotheoksen ja Agesilaoksen yhdistyneiden ateenalais-spartalaisten joukkojen vuoksi. Cornelius Nepoksen mukaan Ariobarzanes antoi Timotheokselle kiitokseksi avusta Sestoksen ja Krithoten kaupungit.[3][14]

Myöhemmin vuonna 360 eaa. Sestos kapinoi kuitenkin Ateenaa vastaan ja antautui Kotykselle, joka sai tukea Abydoksesta.[1][3] Kotyksen seuraaja Kersobleptes luovutti kuitenkin koko Khersonesoksen, Sestos mukaan lukien, ateenalaisille vuonna 357 eaa. Sestoslaiset vastustivat tätä, ja siksi ateenalaiset lähettivät Khareen vuonna 353 eaa. alistamaan kaupungin. Ateenalaiset valtasivat Sestoksen lyhyen vastarinnan jälkeen, ja tämän jälkeen kaupungissa toteutettiin Khareen käskystä andrapodismos, eli kaikki asekuntoiset miehet surmattiin ja muut asukkaat orjuutettiin.[1][3][15]

Klassisen kauden lopulla Sestos päätyi Makedonian valtaan. Se mainitaan vuonna 334 eaa. Aleksanteri Suuren armeijan kokoontumispaikkana, josta kreikkalaiset laivat veivät armeijan Aasian puolelle.[3] Seuranneilla hellenistisellä ja roomalaisella kaudella Sestos oli suhteellisen vähämerkityksellinen, ja mainitaan historiassa enää harvemmin.[2][3] Se alkoi lyödä omaa rahaa noin vuonna 300 eaa.[1] Rooman ja Filippos V:n vuonna 197 eaa. tekemässä rauhansopimuksessa Makedonian tuli luopua varuskunnistaan monissa paikoissa, ja Rhodoksen vaatimuksesta – Mustanmeren suunnan vapaan kaupankäynnin turvaamiseksi – näihin paikkoihin kuului myös Sestos.[3][16]

Sodassaan Antiokhos III:tta vastaan roomalaiset olivat aikeissa ryhtyä piirittämään Sestosta vuonna 190 eaa., mutta se antautuikin suosiolla.[3][17] Strabon mainitsee Sestoksen suhteellisen merkittävänä kauppakaupunkina vielä hänen aikanaan, mutta kaupungin myöhemmistä vaiheista ei tiedetä juuri mitään.[3] Roomalaiset valitsivat Kallipoliin satamaksi Euroopan ja Aasian väliselle liikenteelle, mikä johti epäilemättä Sestoksen taantumiseen.[3] Justinianus I linnoitti kaupungin uudelleen 500-luvulla.[2]

Antiikin kirjallisuudesta Sestos muistetaan ennen kaikkea Heron ja Leandroksen romanttisesta tarinasta, jonka päähenkilöistä Hero asui Sestoksessa ja Leandros salmen toisella puolella Abydoksessa.[3][18]

Rakennukset ja löydökset

Herodotos kuvaa Sestoksen vahvimpana linnoituksena alueellaan.[1][19] Myös Theopompoksen mukaan Sestos oli vahvasti linnoitettu, ja sen yläkaupunki yhdistyi satamaan kahden muurin muodostaman käytävän välityksellä; siinä muurit olivat toisistaan kahden plethronin eli 200 jalan (61 metriä) päässä. Kaupunki mainitaan hyvin linnoitettuna myös Ksenofonin Derkylidaalle kirjoittamassa puheenvuorossa.[1][3][20]

Kaupungin paikalta on löydetty keramiikan sirpaleita ja piirtokirjoituksia. Myös kaupungin lyömiä rahoja on säilynyt.[2]

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”672. Sestos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SESTOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Smith, William: ”Sestus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Sestos Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  5. Sestos (Thrace) 160 Sestos - Σηστός ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  6. ”51 G4 Sestos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. Herodotos: Historiateos 7.34; Ksenofon: Hellenika 4.8.5; Polybios: Historiai 16.29; Pseudo-Skylaks: Periplus s. 28; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.11.18; Strabon: Geografika XIII s. 591.
  8. Herodotos: Historiateos 7.33.
  9. Object 1877,0815.1 The British Museum. Viitattu 1.11.2021.
  10. Herdotos: Historiateos 9.115–; Thukydides: Peloponnesolaissota 1.89.
  11. Aristoteles: Retoriikka 1411a14–15 (III.10).
  12. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.106.8; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Lysandros 14.3.
  13. Ksenofon: Hellenika 4.8.3, 4.8.5–6.
  14. Ksenofon: Agesilaos 2.26; Cornelius Nepos: Kuuluisia miehiä, Timotheos 1.
  15. Diorodos Sisilialainen: Historian kirjasto 16.34.
  16. Titus Livius: Rooman synty 32.33.
  17. Titus Livius: Rooman synty 37.9.
  18. Ovidius: Heroides 18.127; Statius: Silvae 1.3.27–.
  19. Herodoros: Historiateos 9.115.
  20. Theopompos fr. 390, teoksessa Strabon: Geografika XIII s. 591; Ksenofon: Hellenika 4.8.5.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.