Serge Moscovici

Serge Moscovici (oik. Srul Herş Moscovici) (14. kesäkuuta 1925 Brăila, Romania – 15. marraskuuta 2014 Pariisi, Ranska) oli romanialaissyntyinen, Ranskassa elänyt sosiaalipsykologi ja yhteiskuntatieteilijä.

Serge Moscovici vuonna 2003, kun hän oli vastaanottamassa Balzanin palkintoa työstään sosiaalipsykologiassa.[1]

Tutkimukset

Moscovicin väitöskirja (La psychanalyse, son image, son public) hyväksyttiin Sorbonnen yliopistossa vuonna 1961 ja vuonna 1964 hänet valittiin École pratique des hautes étudesin sosiaalitieteiden osaston johtajaksi (1975 lähtien École des Hautes Études en Sciences Sociales (ÉHÉSS)).

Moscovicin tutkimuksissa painottuu sosiaalipsykologian yhteiskunnallisuus, jota on pidetty eurooppalaisen sosiaalipsykologian määrittävänä piirteenä erotuksena Yhdysvalloissa tehdylle tutkimukselle. Moscovici oli 1960-luvulta alkaen keskeinen tutkija ns. eurooppalaisen sosiaalipsykologian syntymisessä. Toisaalta hän itse työskenteli useaan otteeseen Yhdysvalloissa. Moscovicia pidetään erityisesti vähemmistöjen vaikutusta ja sosiaalisia representaatioita koskevan tutkimuksen uranuurtajana. Hän kehitti myös joukkopsykologiaa ja ryhmäpolarisaatiota koskevaa tutkimusta.[2]

Moscovici oli kiinnostunut siitä, mikä saa aikaan muutoksen sosiaalisessa järjestelmässä. Vastoin aiempaa käsitystä hän osoitti, että määrätietoinen ja johdonmukaisesti mielipiteitään esittävä vähemmistö pystyi vaikuttamaan ryhmän päätöksentekoon ja toimintaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että enemmistön ja vähemmistön vaikutus on laadullisesti erilaista.[3]

Väitöskirjassaan La psychanalyse, son image, son public (1961) Moscovici loi pohjan niin sanotulle sosiaalisten representaatioiden lähestymistavalle. Väitöskirjan innoittajana toimi halu tutkia sosiaalisen tiedon muotoja modernissa yhteiskunnassa. Sosiaalisten representaatioiden käsitteelliset juuret ovat sosiologi Émile Durkheimin kollektiivisten representaatioiden käsitteessä. Durkheimin tutkimissa perinteisissä yhteiskunnissa yhteisön jäsenet jakoivat kollektiivisina representaatioina myyttien, legendojen ja uskonnon kaltaisia käsityksiä. Moscovici keskittyi mielikuviin ja arkikäsityksiin, joita muodostetaan ja ylläpidetään alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Hän määrittelee sosiaaliset representaatiot jaetuiksi arkiteorioiksi, jotka ovat arvojen, ideoiden ja käytäntöjen muodostamia. Sosiaalisten representaatioiden funktio on luoda sosiaalinen järjestys, joka mahdollistaa orientoitumisen maailmassa. Lisäksi ne mahdollistavat yhteisön jäsenten keskinäisen kommunikaation luomalla yhteisen koodiston, joka luokittelee ja nimeää sosiaalisen todellisuuden elementit. Sosiaalisten representaatioiden tutkimus on saanut suosiota Euroopan lisäksi erityisesti Etelä-Amerikassa.[4]

Perhesuhteet

Ranskalainen poliitikko ja entinen europarlamentin jäsen Pierre Moscovici on Serge Moscovicin poika.

Julkaisuja
  • La psychanalyse, son image, son public, PUF, 1961/ new edition 1976 / Psychoanalysis. Its image, its public, Polity Press, 2008
  • Reconversion industrielle et changements sociaux. Un exemple: la chapellerie dans l'Aude, Armand Colin, 1961
  • L’expérience du mouvement. Jean-Baptiste Baliani, disciple et critique de Galilée, Hermann, 1967
  • Essai sur l’histoire humaine de la nature, Flammarion, 1968/1977
  • La société contre nature, UGE-Seuil, 1972 / Society against nature: the emergence of human societies. Hassocks, Harvester Press - Atlantic Highlands, N.J., Humanities Press, 1976
  • Hommes domestiques et hommes sauvages, Union Générale d’éditions, 1974
  • Social influence and social change, Academic Press, 1976
  • Psychologie des minorités actives, University Press of France, 1979
  • L'Age des foules: un traité historique de psychologie des masses, Fayard, 1981 / The age of the crowd: a historical treatise on mass psychology. Cambridge, Cambridge University Press, 1985
  • Changing conceptions of conspiracy (with C.F. Graumann), NY Springer, 1987
  • La Machine à faire les dieux, Fayard, 1988
  • La Machine à faire les dieux, Fayard, 1988 / The invention of society: psychological explanations for social phenomena, Cambridge, Polity Press, 1993
  • Chronique des années égarées: récit autobiographique, Stock, 1997
  • Social Representations: Explorations in Social Psychology (edited by Gerard Duveen), Polity Press, 2000
  • De la Nature. Pour penser l'écologie, Métailié, 2002
  • Réenchanter la nature (Interviews with Pascal Dibie), Aube, 2002
  • The Making of Modern Social Psychology (with Ivana Markova): The Hidden Story of How an International Social Science was Created (with Ivana Markova). Polity Press, 2006
  • Raison et cultures (edited by Nikos Kalampalikis). Editions de l'Ehess, 2012
  • Le scandale de la pensée sociale (edited by Nikos Kalampalikis). Editions de l'Ehess, 2013

Lähteet

Pirttilä-Backman, Anna-Maija & Helkama Klaus (2001). Serge Moscovici: Sosiaaliset representaatiot. Teoksessa Vilma Hänninen, Jukka Partanen & Oili-Helena Ylijoki (toim.) Sosiaalispsykologian suunnannäyttäjiä (ss. 253-274). Vastapaino: Tampere.

Viitteet
  1. Serge Moscovici - Balzan Prize Social Psychology International Balzan Prize Foundation. Viitattu 28.8.2018.
  2. Pirttilä-Backman & Helkama 2001, 256-259.
  3. Pirttilä-Backman & Helkama 2001, 261.
  4. Pirttilä-Backman & Helkama 2001, 264-265.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.